Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

COVID-19-oireet ilmeisiä työmarkkinoilla, vaikka virallinen työttömyys­aste ei vielä nousekaan

27.5.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Lomautettuja oli huhtikuussa keskimäärin 134 000 työvoima­tutkimuksen tietojen mukaan. Määrä perustuu siihen, että palkansaaja on ilmoittanut töistä poissaolon pääasialliseksi syyksi lomautuksen. Maaliskuussa vastaava luku oli 31 000.

Toistaiseksi lomautettuja oli hiukan enemmän kuin määräajaksi lomautettuja. Toistaiseksi lomautetut jättäytyivät suurimmalta osin työvoiman ulko­puolelle (47 000); harvempi haki aktiivisesti töitä eli määrittyi työttömäksi (20 000). Vain pieni määrä työllistyi muihin töihin. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020
Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Miksi sitten työttömien määrä ei noussut huhtikuussa verrattuna vuoden takaiseen, vaikka lomautettuja siirtyi myös työttömäksi?

Selitys on, että vastaava määrä henkilöitä lopetti aktiivisen työnhaun. Tämä on osaltaan johtanut piilo­työttömyyden kasvuun – aiheesta lisää Tatu Leskisen blogissa.

Esimerkiksi Italiassa työttömien määrä laski jo maaliskuussa, koska ihmiset eivät päässeet tai muuten lähteneet työnhakuun.

Toinen asia on yrittäjien työllisyys, ja tässä tilanteessa yhtä hyvin myös yrittäjien poissaolo töistä. Yrittäjä on aina työllinen, vaikka ei olisi töissä, niin kauan kun ei luovu kokonaan liike­toiminnastaan.

Kuviossa 2 vertaillaan yrittäjien määrää sekä yrittäjien poissaoloa töistä vuoden­takaiseen. Yrittäjistä oli poissa töistä viime vuoden huhti­kuussa keskimäärin 24 000 ja tänä vuonna 43 000. Suurimmat poissaolon syyt ovat nyt töiden puute sekä muu syy, joka on tulkittava korona­tilanteessa mahdottomuudeksi harjoittaa elinkeinoa esimerkiksi ravintola-alalla.

Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020
Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Nuorten kesätöiden tilanteesta on kysytty paljon tänä keväänä. Palaamme aiheeseen sitten, kun tietoja kesältä on saatavissa. Etukäteen tilastoja ei voi tehdä!

Kuitenkin nyt tiedetään, että 15–24-vuotiaiden työllisyysaste (37,7) laski kaikista ikäryhmistä eniten eli 3,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yhtä moni nuori etsi töitä – kenties kesätöitä – huhtikuussa 2020 kuin vuosi sitten (77 000).

Monet työlliset siirtyivät maaliskuun puolivälistä enenevässä määrin tekemään töitä kotoa käsin – tai kesämökiltä. On pienoinen tulkinta­ongelma, lasketaanko työnteko mökiltä käsin kotona työskentelyksi, mutta joka tapauksessa huhtikuussa koti (ehkä myös mökki tai kakkosasunto) on ollut säännöllinen työpaikka jo kolmasosalle työllisistä, missä on selvää nousua aiempiin kuukausiin.

Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä
Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Muuttuneiden työolo­suhteiden vaikutus tehdyn työn määrään nousee aika ajoin esiin.

Työvoimatutkimuksen tiedot eivät kerro dramaattisesta laskusta palkan­saajien työtuntien määrässä, kun otetaan huomioon, että palkansaajien määrä aleni 2,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yrittäjien työtuntien väheneminen on suoraa seurausta työn puutteesta, mikä laskee kaikkien työllisten panosta selvästi (-5,3 %-yksikköä). (Taulukko 1)

Taulukko 1: Työllisten ja palkansaajien määrän ja työtuntien suhteellinen muutos vuodentakaiseen verrattuna, huhtikuu 2020.
  Muutos prosenttiyksikköä  
  määrä työtunnit
Työlliset -2,2 -5,3
Palkansaajat   -2,1 -3,5

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Aiemmin sanoin, että emme tilastoi tulevaisuuden tietoja, mutta ajatukset toki kurottavat sinne. Toukokuun luvut eivät varmasti kerro paremmista ajoista työmarkkinoilla, mutta torjunta­voittoja sieltäkin halutaan etsiä. Niinpä ollaan taas kuulolla juhannuksen jälkeen.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­keskuksen työvoima­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons