tk-icons
Sivuston näkymät

Tilastomuutoksella vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon

6.9.2019
Twitterissä: @PehkonenSampo
Kuva: Kari Likonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Sukupuolten välistä palkkaeroa voidaan tarkastella vertailemalla naisten ja miesten kuukausi- tai tuntiansioita. Suomessa vertaillaan tyypillisesti kuukausiansioita, ja EU-tilastossa tuntiansioita.  

Kuukausiansioiden vertailun mukaan kokoaikatyötä tekevät naiset ansaitsivat Suomessa keskimäärin 16,6 prosenttia miehiä vähemmän vuonna 2018.

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin palkatun työajan tuntiansioita vertaavan määritelmän mukaan palkkaero oli Suomessa 16,2 prosenttia vuonna 2018. Mikäli palkkaero olisi laskettu käyttäen palkkarakennetilaston aiempaa tuntiansioiden määritystapaa, palkkaero olisi ollut 16,9 prosenttia.

Näin ollen Tilastokeskuksen menetelmämuutoksen vaikutus EU:n määrittelemään palkkaeroon, joka lasketaan koko- ja osa-aikaisille työntekijöille, sekä ilman julkista hallintoa, oli 0,7 prosenttiyksikköä.

Sekä EU:n ja Tilastokeskuksen luvut sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, luontoisedut ja ylityökorvaukset.

Mistä tilastomuutoksessa on kyse?

Tilastomuutoksessa on kyse palkattujen tuntien määrää koskevasta tulkinnasta. Tilastokeskuksen uuden tulkinnan mukaan työajan lyhentämisvapaat (pekkaspäivät) luetaan mukaan palkattuihin tunteihin.

Palkansaajakohtainen tuntiansio saadaan jakamalla kuukausiansio palkattujen tuntien määrällä. Tämän vuoksi uusi käytäntö laskee tuntiansioita niillä yksityisen sektorin työntekijöillä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja jotka siten ansaitsevat työehtosopimuksiin kirjattujen perusteiden mukaisesti pekkasvapaita.  

Aiemmin Tilastokeskus tulkitsi pekkasvapaiden lyhentävän palkansaajien säännöllistä viikkotyöaikaa, ja täten palkattujen tuntien määrää. Teknisempi selitys löytyy palkkarakennetilaston verkkosivulta.

Miksi muutos on tehty?

Tilastomuutoksen taustalla on päivitetty näkemys palkkarakennetilastoa säätelevästä EU-laista, sekä pyrkimys kohti ymmärrettäviä tilastolukuja. 

EU-asetuksen mukaan tuntiansio tulee määrittää palkattua tuntia kohden. (EU-tasolla käytetään palkattuja tunteja, koska palkkarakennetilastoa koskevaa lakia laadittaessa on katsottu, etteivät jäsenmaat pysty toimittamaan yksilötason tietoja tehdyistä työtunneista.)

Palkattuja tunteja ovat kaikki tunnit, joilta palkansaaja saa korvauksen, teki hän työtään tai ei. Näin ollen loma-aika, koulutuspäivät sekä lyhyet sairaspoissaolot kuuluvat palkattujen tuntien piiriin.

Päivitetyn näkemyksen mukaisesti Tilastokeskus katsoo, että pekkasvapaat ovat palkattua työaikaa, koska niihin perustuen tai niiden ajalta maksetaan palkkaa.  

Tämän lisäksi työajan lyhentämisvapaat muistuttavat lomapäiviä.

Lomapäivät lyhentävät tehtyä vuosityöaikaa, kuten pekkasetkin, mutta ne luetaan EU-lain mukaan alkatuiksi tunneiksi. Tämä on ennen vuotta 2018 tarkoittanut sitä, että julkisen sektorin pitkät lomat eivät ole heijastuneet tuntiansioihin, mutta pekkasvapaat ovat. Pekkasvapaiden tulkitseminen palkatuksi työajaksi lieventää tätä ristiriitaa.

Eri alojen ja palkkausmuotojen ansiotietojen esittäminen vertailukelpoisena ei ole helppoa. Tulkitsemalla pekkasvapaat palkatuksi työajaksi, tilastotiedoista tulee palkansaajien näkökulmasta selkeämpiä, sillä jatkossa tuntiansioiden yhteys vuoden keskimääräisiin kuukausiansioihin on tiukempi, eikä eri alojen loma- tai vapaakäytännöillä ole yhtä suurta merkitystä kuin aiemmin.

Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin

Tilastokeskuksen aiemman käytännön mukainen pekkasvapaiden vähentäminen palkatuista tunneista on ollut perusteltua tapauksissa, joissa palkansaajien vuosityöaika on muuttunut.

80-luvulla tehdyissä tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa lyhennettiin palkansaajien vuosityöaikaa. Kuukausipalkkaisten viikkotyöaikaa leikattiin, ja tuntipalkkaisille annettiin vapaapäiviä.

Jotta vuosityöajan lyhennys olisi kuvastanut yhtä lailla kuukausi- ja tuntipalkkaisille palkansaajille, palkkarakennetilastossa lyhennettiin tuntipalkkaisten säännöllistä viikkotyöaikaa laskennallisesti myönnettyjen vapaapäivien vuosituntimäärällä.

EU-laki teki tulkinnalle tilaa, ja tuntiansioiden vertailukelpoisuus vuosityöaikamuutosten suhteen säilyi eri alojen välillä.

Nyt pekkaspäivät tulkitaan kuitenkin palkatuksi työajaksi. Täten vuoden 2016 kilpailukykysopimuksella (kiky) ei ole vaikutusta tuntipalkkaisten työntekijöiden tuntiansioihin. Tämä johtuu siitä, että sopimuksen perusraameissa vuosityöaikaan lisätyt 24 tuntia saadaan muuntamalla palkalliset ei-tehdyt tunnit palkatuiksi tehdyiksi tunneiksi.  

Se, ettei kiky-sopimus – tai muukaan yleinen vuosityöajan pidennys, jota ei kohdisteta viikko- tai kuukausitasolle – vaikuta tuntiansioiden tasoon, saa oikeudenmukaisuudentajun nikottelemaan.

Olo helpottuu, kun muistaa, etteivät julkisen sektorin pidemmät lomat näy (eivätkä EU-lain mukaan saa näkyä) tuntiansioiden tasossa. Palkkarakennetilasto on jo lähtökohdiltaan epätäydellinen.

Ketä muutos koskee?

Muutos tuntiansioiden laskennassa koskee niitä yksityisen sektorin tuntipalkkaisia palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli 40 tuntia viikossa. Näitä palkansaajia oli tilastossa vuonna 2018 yhteensä noin 210 000. Heistä 84 prosenttia oli miehiä, ja kolme neljäsosaa työskenteli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.

Tehdyn laskentamuutoksen vaikutusta palkansaajien kokonaistuntiansioon havainnollistetaan alla. Prosenttiluvut kuvaavat muutoksen vaikutusta vuoden 2018 kokonaistuntiansioiden keskiarvoon.

Koko maa: -0,5 %

Yksityinen sektori: -0,7 %

Yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijät: -2,8 %

Ne palkansaajat, johon muutos kohdistui ja mukana kikyssä: -3,9 %
Ne palkansaajat, johon muutos kohdistui ja ei mukana kikyssä: -5,2 %

Sampo Pehkonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa. Hän on laatinut yhdessä Hanna Jokimäen kanssa pekkasvapaiden vaikutusta palkkarakennetilastoihin tarkastelevan taustamuistion, jota kiinnostuneet voivat tiedustella kirjoittajilta.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.