Käsitteet ja määritelmät

Tutkimusmääräraha

Valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetut määrärahat ja myöntämisvaltuudet.

Tutkimustyövuosi

Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4-6 viikon loma-aika mukaanluettuna).

Normaalin työajan ylitykset otetaan huomioon tutkimustyövuosilaskelmissa, mikäli niistä on maksettu korvaus.

Valtion tutkimuslaitos

Suomen 12 valtion tutkimuslaitosta toimivat seitsemällä eri hallinnonalalla. Niistä kymmenen on organisaatiomuodoltaan tulosohjattuja virastoja, yksi valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö ja yksi itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Laitokset määrittelevät tutkimuksen painopisteet yhdessä tulosohjaavan ministeriön kanssa. Itse tutkimus on riippumatonta ja sen rahoitus tulee enenevässä määrin kilpailtuna useista lähteistä kotimaiselta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kansainvälisiltä rahoittajilta.

Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)

Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)

Ruokavirasto (MMM)

Maanmittauslaitos MML (MMM)

Ilmatieteen laitos (LVM)

Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)

Säteilyturvakeskus STUK (STM)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)

Työterveyslaitos TTL (STM)

Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla tuetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja elinkeinoelämän uudistumista. Tutkimustoiminnan lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useimmille hallinnonaloille, muulle julkiselle sektorille sekä yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli sekä tutkimuslaitosten tutkimustoiminnassa että asiantuntija- ja viranomaistehtävissä.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Yhteiskuntapoliittinen tavoite

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tarkastellaan tilastoissa tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen (sosioekonomisen) tavoitteen mukaan. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen jakaminen erilaisiin tavoitteisiin riippuu luokittelijan eli tässä yhteydessä rahoittajan näkökulmasta. Jaottelu perustuu Eurostatin kansainväliseen NABS-luokitukseen (Nomenclature for the Analysis and Comparison of Scientific Programmes and Budgets, rev. 2007):

Maa-, metsä- ja kalatalous

Teollisuuden edistäminen

Energia

Maankäyttö, liikennejärjestelmät ja muu infrastruktuuri

Maanpuolustus

Maankamara, vesi ja ilmakehä

Ympäristönsuojelu

Terveydenhuolto

Koulutus

Kulttuuri

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit

Muu yleinen tieteen edistäminen

Yliopistot

Avaruus

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkker/kas.html