Suomalaisten tietoturvahuolet

  1. Maksukorttitiedot ja lasten netin käyttö ovat suurimmat huolen aiheet
  2. Joka kymmenes on huolissaan roskapostista
  3. Miehet ovat huolettomampia netin käyttäjiä kuin naiset
  4. Tietoturvapelot vaikuttavat internetin käyttöön
  5. Tietoturvauhat toteutuvat harvoin
  6. Tietoturvaongelmiin on varauduttu hyvin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tietoturvapelot vaikuttavat internetin käyttöön

Koetut uhat ja huolestuneisuus vaikuttavat myös nettikäyttäytymiseen. Yksi tapa reagoida uhkiin on jättää tekemättä asioita, joiden olettaa olevan vaarallisia.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysyttiin, ovatko vastaajat jättäneet käyttämättä nettiä tietoturvapelkojen johdosta (taulukko 2). Eniten on pidättäydytty henkilötietojen antamisesta verkkoyhteisöissä (47 % netin käyttäjistä). Siitä oltiin myös yleisesti huolestuneita, kuten edellä totesin.

Taulukko 2.Tietoturvahuolien vaikutus naisten ja miesten internetin käyttöön viimeisen 12 kuukauden aikana vuonna 2010. Prosenttia internetiä käyttäneistä.

  Kaikki Naiset Miehet
%
Jättänyt antamatta henkilötietoja verkkoyhteisössä 47 51 43
Jättänyt lataamatta tiedostoja omalle koneelleen 41 42 40
Jättänyt tilaamatta tai ostamatta tuotteita tai palveluita 27 31 23
Jättänyt käyttämättä langatonta internetyhteyttä kodin ulkopuolella 9 9 9
Jättänyt pitämättä yhteyttä julkisiin palveluihin ja hallintoon 6 6 5
Jättänyt asioimatta verkkopankissa 5 6 5

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010 -tutkimus.

Tietoturvahuolet vaikuttavat myös tiedostojen lataamiseen netistä omalle koneelle. Peräti 41 prosenttia internetin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt lataamatta ohjelmistoja, musiikkia, videotiedostoja, pelejä tai muita toisten netin käyttäjien tiedostoja.

Tavanomaisin syy on todennäköisesti pelko siitä, että latauksien mukana saadaan koneelle viruksia tai muita haittaohjelmia. Vaikka niistä ei olla kovin yleisesti huolestuneita, huoli vaikuttaa käyttäytymiseen. Toisaalta suomalaiset netin käyttäjät lataavat vain harvoin tiedostoja omalle koneelleen.

Edellä totesin maksukorttitietojen väärinkäytön mahdollisuuden huolestuttavan hyvin monia. Tämä ilmenee jossain määrin myös siten, että joka neljäs vastaajista oli vuoden sisällä jättänyt ostamatta tai tilaamatta tavaroita ja palveluita.

Suomessa luotetaan pankkien ja julkisen hallinnon nettipalveluiden turvallisuuteen, eivätkä tietoturvahuolet kovin paljon vaikuta niiden käyttöön. Vain 5–6 prosenttia netin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt käyttämättä verkkopankkia tai hallinnon palveluita tietoturvaa koskevien pelkojen vuoksi. Pelkääjien osuus on hyvin pieni verkkopankin käytön ja julkisen hallinnon kanssa asioimisen yleisyyteen verrattuna.

Naiset ovat huolestuneempia tietoturvasta kuin miehet. Naisista 31 prosenttia, mutta miehistä vain 23 prosenttia on jättänyt joskus verkko-ostokset tekemättä tietoturvapelkojen vuoksi. Henkilökohtaisten tietojen antamisessa verkkoyhteisöissä oli samansuuruinen ja samansuuntainen sukupuoliero.

Joskus netin tietoturvaa koskevat huolet ovat niin suuret, että nettiyhteyttä ei hankita. Kovin yleistä se ei kuitenkaan ole: vain 9 prosenttia oli jättänyt yhteyden hankkimatta suureksi osaksi tietoturvapelkojen vuoksi ja 17 prosentilla tietoturvahuolet olivat vaikuttaneet päätökseen jonkin verran. Pelkoa suurempia syitä ovat muun muassa puutteelliset käyttötaidot tai nettiyhteyden tarpeettomuus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.3.2011