Suomalaisten tietoturvahuolet

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2010.

Tietoturvauhat vaikuttavat internetin käyttöön. Käyttäjät pelkäävät eniten maksukorttihuijauksia ja lasten pääsyä sopimattomille verkkosivuille.

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää internetiä. Kolme neljästä käyttää nettiä päivittäin ja joka toinen useita kertoja päivässä. Internetin käytön jokapäiväistyessä myös tietoturvauhat koskevat yhä useampia.

Maksukorttitiedot ja lasten netin käyttö ovat suurimmat huolen aiheet

Uusimman väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat eniten huolestuneita netissä annettujen luotto- ja pankkikorttitietojen väärinkäytöstä ja lasten pääsystä sopimattomille nettisivuille (taulukko 1).

Taulukko 1. Naisten ja miesten tietoturvaa koskevat huolenaiheet vuonna 2010. Prosenttia 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneistä 16–74-vuotiaista.

  Erittäin huolestunut Jonkin verran huolestunut Ei lainkaan huolestunut
Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet
%
Internetissä annettujen luotto- ja pankkikorttitietojen väärinkäyttö 20 23 17 46 48 44 33 28 38
Lasten pääsy sopimattomille internetsivuille tai joutuminen tekemisiin vaarallisten henkilöiden kanssa 19 23 14 31 30 32 46 41 50
Internetiin laitettujen henkilökohtaisten tietojen ja kuvien väärinkäyttö 17 21 14 47 48 46 35 30 40
Sähköpostiurkinnan tai valesivustojen avulla tehtävät huijaukset 14 16 13 47 50 44 38 33 42
Roskaposti 13 14 12 41 45 38 44 40 48
Virukset tai muut haittaohjelmat 9 9 9 62 67 56 29 23 34

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010 -tutkimus.

Viidesosa internetiä 12 kuukauden aikana käyttäneistä on erittäin huolestunut maksukorttitiedoistaan: ihmiset pelkäävät väärinkäytön mahdollisia taloudellisia seurauksia.Verkko-ostamisen yleistyessä maksukorttitietojen väärinkäyttämisen pelot lisääntyvät. Yhtä moni on erittäin huolissaan siitä, että lapset käyvät heidän tietokoneensa välityksellä sopimattomilla sivustoilla tai joutuvat netin kautta tekemisiin vaarallisten henkilöiden kanssa.

Verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen median suosion lisääntyessä verkkoon laitetaan muiden nähtäväksi esimerkiksi omia valokuvia. Henkilöön liittyvän materiaalin väärinkäytöstä on erittäin huolestunut 17 prosenttia suomalaisista.

Sivun alkuun

Joka kymmenes on huolissaan roskapostista

Internetin yleisistä uhista ei olla yhtä huolestuneita kuin edellä mainittuihin käyttötapoihin liittyvistä ongelmista. Vain 9 prosenttia netin käyttäjistä on erittäin huolestunut roskapostista ja 13 prosenttia viruksista. Täysin huolettomasti nettiä käyttää — kulloisestakin uhasta riippuen — 29–46 prosenttia suomalaisista.

Nettihuolettomuus voi johtua ensinnäkin siitä, että vaaraa ei pidetä suurena. Lähes puolet vastaajista ei ole lainkaan huolestunut lasten netin käytöstä. Huolettomuuden syy voi olla varmuus siitä, että lapset eivät käytä heidän konettaan. Asiaan on myös saatettu varautua asentamalla tietokoneeseen niin sanottu lapsilukko. Yksi huolettomuuden syy voi olla välinpitämättömyys.

Sivun alkuun

Miehet ovat huolettomampia netin käyttäjiä kuin naiset

Sukupuolten välillä on tietoturvahuolissa pieni mutta systemaattinen ero: naiset ovat kautta linjan hieman huolestuneempia kuin miehet. Naisten joukossa erittäin huolestuneiden osuus on lähes kaikissa uhkakuvissa vähintään pari prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Esimerkiksi 23 prosenttia naisista sanoi olevansa erittäin huolestuneita lasten pääsystä sopimattomille sivustoille, mutta miehistä vain 14 prosenttia. Miehet myös käyttävät nettiä täysin huoletta useammin kuin naiset.

Suhtautuminen nettiturvallisuuteen vaihtelee jonkin verran iän mukaan, mutta erot eivät ole yhtä selvät kuin sukupuolten välillä. Nuoret ovat yleensä vähemmän huolestuneita kuin vanhat. Sekä miesten että naisten joukossa erittäin huolestuneiden osuus lisääntyy vanhetessa useimpien kysyttyjen uhkien osalta.

Sivun alkuun

Tietoturvapelot vaikuttavat internetin käyttöön

Koetut uhat ja huolestuneisuus vaikuttavat myös nettikäyttäytymiseen. Yksi tapa reagoida uhkiin on jättää tekemättä asioita, joiden olettaa olevan vaarallisia.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysyttiin, ovatko vastaajat jättäneet käyttämättä nettiä tietoturvapelkojen johdosta (taulukko 2). Eniten on pidättäydytty henkilötietojen antamisesta verkkoyhteisöissä (47 % netin käyttäjistä). Siitä oltiin myös yleisesti huolestuneita, kuten edellä totesin.

Taulukko 2.Tietoturvahuolien vaikutus naisten ja miesten internetin käyttöön viimeisen 12 kuukauden aikana vuonna 2010. Prosenttia internetiä käyttäneistä.

  Kaikki Naiset Miehet
%
Jättänyt antamatta henkilötietoja verkkoyhteisössä 47 51 43
Jättänyt lataamatta tiedostoja omalle koneelleen 41 42 40
Jättänyt tilaamatta tai ostamatta tuotteita tai palveluita 27 31 23
Jättänyt käyttämättä langatonta internetyhteyttä kodin ulkopuolella 9 9 9
Jättänyt pitämättä yhteyttä julkisiin palveluihin ja hallintoon 6 6 5
Jättänyt asioimatta verkkopankissa 5 6 5

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010 -tutkimus.

Tietoturvahuolet vaikuttavat myös tiedostojen lataamiseen netistä omalle koneelle. Peräti 41 prosenttia internetin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt lataamatta ohjelmistoja, musiikkia, videotiedostoja, pelejä tai muita toisten netin käyttäjien tiedostoja.

Tavanomaisin syy on todennäköisesti pelko siitä, että latauksien mukana saadaan koneelle viruksia tai muita haittaohjelmia. Vaikka niistä ei olla kovin yleisesti huolestuneita, huoli vaikuttaa käyttäytymiseen. Toisaalta suomalaiset netin käyttäjät lataavat vain harvoin tiedostoja omalle koneelleen.

Edellä totesin maksukorttitietojen väärinkäytön mahdollisuuden huolestuttavan hyvin monia. Tämä ilmenee jossain määrin myös siten, että joka neljäs vastaajista oli vuoden sisällä jättänyt ostamatta tai tilaamatta tavaroita ja palveluita.

Suomessa luotetaan pankkien ja julkisen hallinnon nettipalveluiden turvallisuuteen, eivätkä tietoturvahuolet kovin paljon vaikuta niiden käyttöön. Vain 5–6 prosenttia netin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt käyttämättä verkkopankkia tai hallinnon palveluita tietoturvaa koskevien pelkojen vuoksi. Pelkääjien osuus on hyvin pieni verkkopankin käytön ja julkisen hallinnon kanssa asioimisen yleisyyteen verrattuna.

Naiset ovat huolestuneempia tietoturvasta kuin miehet. Naisista 31 prosenttia, mutta miehistä vain 23 prosenttia on jättänyt joskus verkko-ostokset tekemättä tietoturvapelkojen vuoksi. Henkilökohtaisten tietojen antamisessa verkkoyhteisöissä oli samansuuruinen ja samansuuntainen sukupuoliero.

Joskus netin tietoturvaa koskevat huolet ovat niin suuret, että nettiyhteyttä ei hankita. Kovin yleistä se ei kuitenkaan ole: vain 9 prosenttia oli jättänyt yhteyden hankkimatta suureksi osaksi tietoturvapelkojen vuoksi ja 17 prosentilla tietoturvahuolet olivat vaikuttaneet päätökseen jonkin verran. Pelkoa suurempia syitä ovat muun muassa puutteelliset käyttötaidot tai nettiyhteyden tarpeettomuus.

Sivun alkuun

Tietoturvauhat toteutuvat harvoin

Huolestuneisuus riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka vakavana sen seurauksia pidetään. Tietoturvauhat kuitenkin toteutuvat pelkoihin verrattuna melko harvoin.

Netissä annettujen maksukorttitietojen väärinkäytöksen uhriksi on joutunut vain 1 prosentti vastaajista. Muidenkin henkilökohtaisten tietojen tai kuvien väärinkäyttö on yhtä harvinaista. Lisäksi vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että lapset olivat käyneet heidän tietokoneensa avulla sopimattomilla sivuilla tai joutuneet tekemisiin mahdollisesti vaarallisten henkilöiden kanssa.

Useimmin käyttäjä joutuu roskapostin tai muun haitallisen sähköpostin uhriksi: roskapostia on joskus saanut 61 prosenttia netin käyttäjistä. Joka viides netin käyttäjä on saanut tietojen menetykseen ja ajanhukkaan johtaneen viruksen tai muun haittaohjelman.

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on ollut useammin virusongelmia kuin vanhemmilla netin käyttäjillä. Se taas johtuu yksinkertaisesti siitä, että nuoret käyttävät nettiä enemmän kuin vanhemmat. Sukupuolten välillä sen sijaan on tässä asiassa vain pieni ero.

Sivun alkuun

Tietoturvaongelmiin on varauduttu hyvin

Suomalaiset netin käyttäjät ovat usein varautuneet ainakin jollain lailla tietoturvauhkien varalta. Peräti 91 prosentilla käyttäjistä on tietoturvaohjelmisto, ja vain 3 prosentilla ei sitä ole. Virustorjuntaohjelma on peräti 95 prosentilla tietoturvaohjelmistojen käyttäjistä, ja palomuuriohjelma tai -laite on lähes yhtä yleinen.

Muita uhkia vastaan suojaudutaan harvemmin: kahdella kolmesta vastaajasta on käytössään roskapostisuodatin. Lapsilukko on 15 prosentilla vastaajista.

Lähde:
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010 -tutkimus. Internet vuorovaikutuksen välineenä. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

________

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tutkitaan kaikissa EU-maissa
Tilastokeskus tekee vuosittain suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevan haastattelututkimuksen, jolla kerätään tietoa 16–74-vuotiaiden internetin käytöstä. Vastaavanlainen tutkimus tehdään kaikissa EU:n jäsenmaissa. Vuoden 2010 tutkimuksen erityisteemana on internetin tietoturva.

Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa, kuinka huolestuneita vastaajat ovat eräistä netin käyttöön liittyvistä tietoturvaongelmista. Roskaposti- ja virusongelmat koskettavat kaikkia käyttäjiä, kun taas maksukorttitietojen ja muiden netissä annettujen henkilöön liittyvien tietojen ja kuvien väärinkäytön uhka liittyy vain tiettyihin käyttötapoihin kuten verkkokauppaan, omiin kotisivuihin tai verkkoyhteisöihin. Vähemmän tunnettuja uhkia ovat sähköpostiurkinta ja valesivustot. Uhat ovat osittain päällekkäisiä; esimerkiksi virukset leviävät usein roskapostin välityksellä.

Tutkimuksen tietoturvahuolia koskevissa kysymyksissä vastaajille annettiin kolme vaihtoehtoa: erittäin huolestunut, jonkin verran huolestunut, ei lainkaan huolestunut. Mikään kysytyistä uhista ei ollut vastaajille täysin tuntematon: ei osaa sanoa -vastauksia tuli hyvin vähän. Uhkatietoisuutta lisäsi luultavasti se, että tutkimuksen haastatteluja tehtäessä uutisoitiin näkyvästi sähköpostiurkinnasta ja valesivustoista.

Uusin raportti Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010 -tutkimus löytyy verkko-osoitteesta http://tilastokeskus.fi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 7.3.2011