tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Asuntorakentaminen kaukana huippuvuosista

16.12.2016
Atro Andersson

London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti loka­kuussa tutkimus­keskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.

Lontooseen vuosittain valmistuvien asuntojen luku­määrä on ollut 2000-luvulla noin 20 000 asuntoa vuosittain, vaikka tavoitteet ovat olleet huomattavasti korkeammalla. Esimerkiksi 1930-luvulla vastaava luku oli lähes 80 000 vuosittain. Kaupungin väki­luku kasvaa ennusteiden mukaan lähes 1,2 miljoonalla asukkaalla eli noin 14 prosentilla vuosina 2014–2024. Ei käy kateeksi uusia tulokkaita.

Helsingin kaupungin tieto­keskus ylläpitää Helsingin historiallisia aika­sarjoja muun muassa valmistuneista asunnoista.

Helsinkiin valmistui vuosina 2000–2009 selvästi enemmän asuntoja kuin 1920- ja 1930-luvuilla (kuvio 1). Väkiluvun taas ennustetaan kasvavan 2025 mennessä niin sanotun perus­vaihtoehdon mukaan noin 55 000 uudella asukkaalla eli noin yhdeksän prosenttia kumulatiivisesti.

Näiden lukujen valossa Helsingin asunto­tilanne ei ole lainkaan niin ongelmallinen kuin esimerkiksi Lontoossa.

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015

Kuvio 1. Valmistuneet asunnot ja väestö Helsingissä 1920–2015  Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015

Toisaalta kuviosta 1 nähdään, että edelliseen suureen kaupungistumis­aaltoon 1950- ja 1960-luvuilla pystyttiin asunto­tuotannolla reagoimaan nopeammin. 1960-luvulla Helsinkiin valmistui noin 60 000 ja 1950-luvullakin lähes 40 000 asuntoa. Huippuvuonna 1961 Helsinkiin valmistui yli 8500 asuntoa.

Kun verrataan 2000-lukuun, 1960-luvulla Helsinkiin valmistui yli 70 prosenttia enemmän asuntoja. 2010-luvun toistaiseksi toteutuneella keski­arvolla päästäisiin osa­puilleen 1950-luvun tasolle, kun lukuun lisätään käyttö­tarkoituksen muutokset. Vuosien 2010–2015 asunto­tuotannon keski­arvo on kuitenkin yhä noin 35 prosenttia jäljessä 1960-luvun keski­arvosta.

Tilannetta mutkistaa se, että pääkaupunki­seudulla on valmistunut asuntoja myös Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle. Niissä asunto­tuotannon huippu­vuodet ajoittuivat 1970-luvulle, jolloin Espooseen valmistui 24 614 ja Vantaalle 28 891 asuntoa. Vuosien 2010–2014 toteutuneella keski­arvolla vastaavat luvut 2010-luvulla olisivat 23 750 ja 16 980 asuntoa.

Espoon asunto­tuotanto ei koskaan romahtanut; asuntoja valmistui yli 20 000 niin 1980-, 1990- kuin 2000-luvullakin. Vantaan asunto­tuotanto taas ei koskaan palannut lähelle huippu­vuosien tasoa.

Pelkkä rakennus­lupien myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asuntoja alkaa välittömästi valmistua. Asunnot pitää myös rakentaa. Myönnettyjen rakennus­lupien ja aloitettujen rakennusten välillä onkin tietty viive, jota voidaan kutsua vaikka lupa-aloitus­viiveeksi.

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin­rakennukset ja valmistuneet asuin­rakennukset Helsingissä

Kuvio 2. Myönnetyt luvat, aloitetut asuin¬rakennukset ja valmistuneet asuin¬rakennukset Helsingissä  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto

Vuosina 1995–2000 myönnettyjen lupien ja aloitettujen rakennusten asuntojen kappale­määrät olivat vielä lähellä toisiaan (kuvio 2). Joka vuosi kuitenkin myönnettiin rakennus­lupia enemmän kuin asuntoja on oikeasti aloitettu rakentamaan. Vuodesta 2000 eteenpäin vaihtelu on suurempaa ja finanssi­kriisi näkyy tässäkin tilastossa.

Erotusta ei ole mielekästä tarkastella vuosittain, mutta kumulatiivinen erotus pidemmältä ajanjaksolta on kiinnostava. Vuosina 1995–2015 asuntoja valmistui lähes 4 000 vähemmän kuin lupia myönnettiin. Erotus vastaa karkeasti yhden vuoden valmistuneiden asuntojen luku­määrää 2010-luvulla.

Tulevaisuudessa Helsingin asunto­tuotantoa pyritään lisäämään merkittävästi muun muassa uuden yleis­kaavan myötä. Kaavoituksen ja rakennus­lupien myöntämisen lisäksi on hyvä huolehtia siitä, että asunnot myös rakennetaan aika­taulussa, ja että jälki on laadukasta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.12.2018
Paula Paavilainen

Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.

Artikkeli
19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.