Julkaistu: 2.10.2003
Palvelujen merkitys maailmankaupassa kasvanut
- Artikkelin pitempi versio ja siihen liittyvä aineisto Palvelujen merkitys maailmankaupassa kasvanut
Pekka Lith
Maailmankauppa on muutakin kuin tavarakonttien liikettä satamasta toiseen. Kansainvälisestä kaupasta palvelut edustavat jo viidesosaa ja Suomenkin viennistä yli kymmentä prosenttia. Palveluvienti ei ole kuitenkaan aina mahdollista, jolloin palveluyrityksen kansainvälistyminen tapahtuu sijoittautumalla paikallisille markkinoille. Maailman yrityskauppojen markkina-arvosta jo 60 prosenttia kohdistuukin palveluyrityksiin.
Maailmankauppajärjestö WTO:n mukaan palvelujen maailmankauppa (viennin ja tuonnin keskiarvo) oli 1 440 miljardia dollaria vuonna 2000. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana palvelukauppa on kasvanut selvästi ripeämmin kuin tavarakauppa. Vuonna 2000 maailmankauppa lisääntyi kuusi prosenttia.
Tavarakaupan ja matkailun kasvu ovat osaltaan lisänneet kuljetuspalvelujen ja vakuutuspalvelujen kysyntää. Lisäksi monet tavaroiden toimitukset ovat nykyisin kokonaistoimituksia, jotka käsittävät tavaroita, palveluja ja käyttöoikeuksia. Myös tavaroita on muuttunut palveluiksi, kun mm. elokuvia lähetetään satelliitilla maasta toiseen eikä niitä enää kuljeteta filmikeloina lentokoneessa.
Palvelukauppa alueellisesti keskittynyttä
Kansainvälinen palvelukauppa on keskittynyt harvempiin maihin kuin tavarakauppa. Tärkeimpiä palvelukauppaa käyviä maita ovat WTO:n tilastojen mukaan Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Japani ja Italia, jotka ovat johtavia maita myös tavarakaupassa. Näiden maiden osuus maailman palveluviennistä oli lähes 50 prosenttia vuonna 2000.
Palvelukauppa on edelleen pitkälti teollisuusmaiden välistä kaupankäyntiä. Vuonna 2000 kehittyneiden markkinatalousmaiden osuus maailman palvelukaupasta oli Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan yli 70 prosenttia. Vastateollistuneiden ns. NIC-maiden ja kehitysmaiden merkitys maailman palvelukaupasta kasvaa kuitenkin koko ajan. Varsinkin Kiina on pyrkimässä johtavien maiden joukkoon palvelukaupassa. Toteutunut kehitys on vähentänyt etenkin Länsi-Euroopan merkitystä palveluissa.
Kuvio 1. Palveluviennin arvon kehitys maailman päämarkkina-alueilla vuosina 1990-2000, ind. (1990=100)
Kasvu nopeinta tietointensiivisissä yrityspalveluissa
Ulkomaankauppatilastoissa palvelut jaetaan kolmeen pääryhmään: kuljetuspalveluihin, matkustuspalveluihin ja muihin palveluihin. Ns. muita palveluja ovat mm. tietotekniikka- ja muut asiantuntijapalvelut sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut. 1990-luvulla palvelukauppa on lisääntynyt nopeimmin ns. muissa palveluissa. Epätasaisinta kasvu on ollut kuljetuspalveluissa, joiden kysyntä riippuu välillisesti maailman tavarakaupan kehityksestä (kuvio 2).
Kuvio 2. Viennin arvon kehitys matkustus-, kuljetus- ja muissa palveluissa 1994-2000, ind. (1994=100)
Alueittain tarkasteltuna Länsi-Eurooppa on johtava palveluviejä kaikissa pääryhmissä. Länsi-Eurooppa on palvelujen nettoviejä (vientitulot miinus tuontimenot) kuljetuspalveluissa ja erityisesti ns. muissa palveluissa.
Suorat sijoitukset kohdealueelle välttämättömiä
Etenkin kuluttajapalveluissa, kuten kaupassa ja ravintolatoiminnassa, perinteinen rajoja ylittävä palveluvienti on vaikeaa, sillä sidos palvelun kulutus- ja tuotantopaikan välillä on edelleen varsin tiukka. Tästä johtuen palveluyritysten kansainvälistyminen tapahtuu usein ulkomaisen investoinnin kautta. Tällöin yritys perustaa itse ulkomaisen tytäryrityksen (greenfield) tai ostaa valmiin yrityksen kohdemaasta.
Maailman ulkomaisten yrityskauppojen määrällä ja markkina-arvolla mitaten 60 prosenttia yrityskaupoista kohdistuukin OECD:n tilastojen mukaan nykyisin palveluyrityksiin. IMF:n tilastot puolestaan paljastavat, että suorien investointien arvo ulkomaille on 4,5 -kertaistunut vuosina 1994-2000, kun taasen maailman tavara- ja palvelukauppa on samanaikaisesti ainoastaan 1,5 -kertaistunut.
Palvelukauppa vapautumassa
Palvelualat ovat olleet kansainvälisesti melko suojeltuja ulkomaiselta kilpailulta. Erilaisten kaupan esteiden avulla on rajattu tehokkaasti ulkomaisten tuottajien pääsyä markkinoille ja suojeltu kotimaisia yrityksiä. Valtioiden asettamia kaupan rajoituksia ja esteitä pidetäänkin eräänä keskeisenä syynä palvelualojen hitaaseen tuottavuuden kasvuun. Palvelukaupan vapauttaminen alkoi kuitenkin vähitellen 1980-luvulla.
Palveluviennissä kasvun varaa
Erityisesti kehittyneistä yrityspalveluista, (mm. tietotekniikkapalvelut, suunnittelu- ja konsulttipalvelut) on tullut teollisuusmaiden talouskasvun ja taloudellisen dynamiikan ydin. Myös kehitysmaissa tietointensiivisten palvelujen kerrannaisvaikutukset muuhun talouteen voivat osoittautua talouden kasvudynamiikan kannalta ratkaiseviksi.
Myös kuluttajapalvelut ovat alkaneet kansainvälistyä. Näissä palveluissa kansainvälistymisen kannalta on olennaista kulutustottumusten yhdenmukaistuminen talouden maapalloistumisen myötä.
Lähteitä:
International Monetary Fund IMF. Balance of Payments Statistics, Yearbook 2001.)
Lith, P. 2002. Maailmantalous ja Suomen ulkomaankauppa. Markkinointiinstituutin opetusmoniste.
Mankinen, R., Ali-Yrkkö, J. & Ylä-Anttila, P. 2001. Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen. Etlan keskusteluaiheita No. 767. Etla
World Trade Organization WTO. International Trade Statistics 2001.
Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Päivitetty 20.9.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi