Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2022

Bruttokansantuote nousi 3,5 prosenttia vuonna 2021

Bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,5 prosenttia vuonna 2021 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kasvu tarkentui hieman helmikuun neljännesvuositilinpidosta julkisen talouden aineistojen päivityttyä (oli 3,3 prosenttia). Bruttokansantuote asukasta kohti ohitti finanssikriisiä edeltäneen tason.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Yksityinen kulutus palasi kasvu-uralle vuonna 2021 — kulutuksen koronakuoppa jäi lyhytaikaiseksi

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa vuoden 2020 väliaikaisen kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen taso nousi nyt selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Koronan vaikutus yksityisen kulutuksen kasvuun jäi siis lyhytaikaiseksi.

Kotitalouksien säästämisaste palasi tavanomaiselle tasolle 1,2 prosenttiin vuonna 2021. Yksityinen kulutus kasvoi, mutta toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi työllisyyden noustessa selvästi. Vielä vuonna 2020 kotitalouksien säästämisaste oli poikkeuksellisen korkea, kun yksityinen kulutus laski kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa enemmän.

Työllisten määrä on palautunut nopeasti koronakuopasta ja työllisten määrä oli vuonna 2021 aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla. Tämä on osaltaan tukenut kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja.

Rahoitustilinpidon ennakkotietojen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste nousi 136 prosenttiin vuonna 2021, kun se oli 133 prosenttia vuonna 2020.

Bruttokansantuote asukasta kohti ohitti finanssikriisiä edeltäneen tason

Bruttokansantuote asukasta kohti nousi uudelle ennätystasolle vuonna 2021 (volyymisarja 2015=100). Edellinen ennätystaso oli vuodelta 2008 eli ajalta ennen finanssikriisiä. Moni Euroopan maa toipui finanssikriisistä muutamassa vuodessa.

Bruttokansantuote henkeä kohden vuosina 2007–2021, volyymi-indeksi 2015=100

Bruttokansantuote henkeä kohden vuosina 2007–2021, volyymi-indeksi 2015=100

Suomelta kesti poikkeuksellisen pitkään, että finanssikriisiä edeltävä taso saavutettiin. Osaltaan tätä selittää finanssikriisin jälkeen seurannut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen lasku. Osin asiaa selittää väestön vanheneminen. Työikäisten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin kokonaisväkiluku.

Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa. Viimevuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. Kasvua on kyllä nähty 2010-luvalla erityisesti palveluviennissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa palveluviennin kasvu on ollut nopeampaa.

Suomen vientiin 2010-luvulla osaltaan vaikutti myös Venäjän kaupan pudotus vuosina 2014-2015. Ennen vuotta 2014 Venäjän viennin osuus tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan kokonaisviennistä lähenteli kymmentä prosenttia, kun sen jälkeen osuus on laskenut noin viiden prosentin tasolle.

BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. Volyymi-indeksi kuvaa taloudellista sarjaa, josta on poistettu hintojen muutoksen eli inflaation vaikutus.

Julkisyhteisöjen alijäämä puolittui vuodesta 2020 — valtion alijäämä pieneni

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,5 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2021. Edellisenä vuonna alijäämä oli 13,1 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämän supistumiseen vaikuttivat koronapandemiaan liittyvien menojen pienentyminen sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän kasvu. Vuonna 2021 alijäämä oli 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 21.4.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) milj. € suhteessa bruttokansantuotteeseen (%)

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) milj. € suhteessa bruttokansantuotteeseen (%)

Valtionhallinnon alijäämä oli 8,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 13,1 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kunnat ja kuntayhtymät ym.) alijäämä kasvoi edellisvuodesta, ollen 844 miljoonaa euroa.

Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi jälleen huomattavasti osinkotulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä noin 2,2 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen 216 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kansantalouden tilinpidossa on otettu käyttöön uusi taloustoimi "D763 Sekalaisiin ei-veromuotoisiin maksuihin perustuvat EU:n omat varat", jolle on kirjattu vuoden 2021 alussa voimaan tullut EU:n muovimaksu. Maksu kirjataan valtionhallinnon menoksi ja ulkomaat-sektorin tuloksi. Vuonna 2021 maksu oli 68 miljoonaa euroa.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

Maaliskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti. Helmikuuhun verrattuna tiedot ovat tarkentuneet erityisesti julkisen talouden ja ulkomaiden osalta.


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2021, ennakolliset tiedot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Nata Kivari 029 551 3318, kansantalous@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (301,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2021/vtp_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html