1. Bruttokansantuote pieneni 0,1 prosenttia vuonna 2014

Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia viime vuonna. Loka-joulukuussa bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2013 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni myös 0,2 prosenttia.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kuitenkin kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta viime vuoden olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin ja investointien väheneminen laski bruttokansantuotetta 0,2 prosenttia. Viennin piristyminen toisella vuosineljänneksellä käänsi myös bruttokansantuotteen kasvuun hetkellisesti, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote laski jälleen hieman yksityisen kulutuksen hiipumisen myötä.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-28 -alueella kasvoi 0,4 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vertailtaessa. Koko vuonna 2014 EU -alueen bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia

1.1 Tuotanto

Koko talouden arvonlisäyksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2014 arvonlisäystä kertyi saman verran kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten elektroniikkateollisuudessa, rakentamisessa sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2014 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2014 alkutuotanto kasvoi 1,4 prosenttia. Maataloudessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3,6 prosenttia, mutta käypähintainen arvonlisäys puolestaan väheni 4,5 prosenttia hintojen laskun seurauksena. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia vuonna 2014.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2014 teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 1,3 prosenttia. Metsäteollisuuden arvonlisäys supistui 0,6 prosenttia, metalliteollisuuden 0,7 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 4,6 prosenttia. Ainoana valopilkkuna teollisuuden toimialoissa oli kemianteollisuus, jonka arvonlisäys kasvoi 3,9 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2014 rakentamisen arvonlisäys pieneni 3,6 prosenttia.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi laski loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Koko vuonna 2014 palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 0,4 prosenttia ja liikennepalvelujen arvonlisäys 1,5 prosenttia. Informaatio ja viestintä -toimialan arvonlisäys kasvoi 8,9 prosenttia. Liike-elämän palvelut (M-N) kasvoivat 0,1 prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys kasvoi 9,3 prosenttia viime vuonna. Rahoituspalvelujen arvonlisäystä kasvatti erityisesti palkkiotuottojen lisääntyminen.

1.2 Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2014 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,7 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti vähäiset investoinnit. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 846 milj. alijäämäinen.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi väheni loka-joulukuussa prosentin edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2014 viennin volyymi pieneni 0,4 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 1,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti väheni 4 prosenttia.

Tuonnin volyymi väheni loka-joulukuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2014 tuonnin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi prosentin, mutta palveluiden tuonti pieneni 7,1 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia.

Koko vuonna 2014 yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, kun taas julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia.

Investointien volyymi väheni neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Rakennusinvestoinnit pienenivät 1,4 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi väheni 3,4 prosenttia.

Koko vuonna 2014 investointien volyymi väheni 5,1 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit pienenivät 5,5 prosenttia ja toimitilarakentaminen supistui 4,3 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi väheni 0,7 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit pienenivät 10,7 prosenttia. Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka koostuvat pääasiassa tutkimus- ja kehittämismenoista sekä ohjelmistoinvestoinneista, vähenivät prosentin.

1.3 Työllisyys

Työllisten määrä ei muuttunut neljännellä neljänneksellä, työllisiä oli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä pieneni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia.

Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia.

1.4 Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 1,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 1,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,5 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani hieman, koska vientihinnat laskivat 1,7 prosenttia ja tuontihinnat 1,8 prosenttia.

1.5 Kansantulo pieneni reaalisesti

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta supistui reaalisesti 0,5 prosenttia ja oli henkeä kohti 30 200 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Bruttokansantulo supistui reaalisesti 0,4 prosenttia eli enemmän kuin bruttokansantuote, koska ulkomaille maksetut omaisuusmenot kasvoivat.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 0,6 prosenttia, mutta työnantajien sosiaalivakuutusmaksut pysyivät entisellä tasolla. Yhteensä palkansaajakorvauksien osuus kansantulosta oli 61,5 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 61,6 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 1,4 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi hieman 22,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 22,2 prosenttia.

1.6 Yritysten rahoitusasema parani

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 1 prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo sen sijaan lisääntyi 10 prosenttia, koska ulkomaisten sijoitusten arvioitiin tuottaneen aiempaa paremmin ja korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Kuvio 6. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Kuvio 6. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteisöveron alentamisen vuoksi. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 5 prosenttia enemmän.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,3 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi myös se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 6 prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 0,5 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) ja palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vakuutuslaitosten tuotot vakuutusmaksuista kasvoivat selvästi.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Verotuloja kasvattivat muun muassa osinkojen ennakonpidätykseen tehty muutos ja eräiden veroperusteiden muutokset. Verotuloja taas pienensi yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 0,1 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 3,9 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia ja investoinnit 2,6 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien) alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 2,9 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,6 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,7 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa.

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 121 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 59,3 prosenttiin eli 3,5 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2015. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämä- ja velkatiedot voivat tarkentua.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 21 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 57,8 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot laskussa

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2014 nimellisesti 0,4 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 8. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia

Kuvio 8. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia

Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,8 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,6 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 122 prosenttia eli se kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Rahoitustilinpidon tieto vuoden lopun tilanteesta on alustava arvio.

1.9 Vaihtotase edelleen alijäämäinen

Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 3,7 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,8 miljardia euroa. Tavarakauppa oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa.

Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen. Palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat hyvin ennakollisia. Ulkomailta saatiin hieman enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

1.10 Seuraavat tarkistukset kesä- ja heinäkuussa 2015

Vuoden 2015 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistaan 4.6.2015. Vuoden 2014 tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 9.7.2015.

Ennakkotiedot perustuvat 23.2.2015 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html ja http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja, vuosi 2014 ja 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 2.3.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2014, 1. Bruttokansantuote pieneni 0,1 prosenttia vuonna 2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.6.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2014/vtp_2014_2015-03-02_kat_001_fi.html