Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2020, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 18.12.2020

Julkisyhteisöjen velka laski 4,7 miljardia euroa vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopussa 159,2 miljardia euroa ja laski neljänneksen aikana 4,7 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 67,1 %. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 15,6 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka laski kolmannen neljänneksen aikana 3,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 131,6 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,1 miljardia euroa ja pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta laski 3,8 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta laski 0,2 miljardia euroa, mutta pitkäaikaisten lainojen kanta pysyi lähes ennallaan.

Paikallishallintosektorin velka laski 0,2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 25,9 miljardia euroa. Velkainstrumenttien määrä laski 0,2 miljardia euroa ja lainakanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,4 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 3,2 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka laski johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanotettujen käteisvakuuksien myötä 0,3 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,1 miljardia euroa velkapaperikannan laskun myötä.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2020/03/jyev_2020_03_2020-12-18_tie_001_fi.html