Työvoimakustannusten parivertailuindeksi

Julkistukset

Vuosi 2019

Taulukot

Miksi teemme työvoimakustannusten parivertailuindeksiä?

Kokeellisena tilastona esitettävä parivertailu- eli binääri-indeksi tarjoaa nykyisen työvoimakustannusindeksin lisäksi toisen menetelmän tehdyn työtunnin työvoimakustannusten neljännesvuosittaisen muutoksen mittaamiseen Suomen palvelu- ja teollisuusalojen yrityksissä. Parivertailuindeksi tarjoaa työvoimakustannusindeksiin verrattuna enemmän tietoa kustannusmuutosten selittävistä tekijöistä ja se on indeksiteoreettisesti työvoimakustannusindeksiä parempi. 

Tehdyn työtunnin kustannusmuutoksia mittaavan indeksikaavan ongelmana on, että sen tuottamat tulokset eivät välttämättä vertaudu kovinkaan hyvin muiden työn hinnan muutosta kuvaavien indeksien tuloksiin. Indeksikaava voi esimerkiksi tuottaa tehdyn työtunnin kustannukseen muutoksen, vaikka palkatun tunnin kustannus ei olisikaan muuttunut. Parivertailuindeksin tuotannon keskeisenä ideana on tehdyn työtunnin kustannusten suhteellisen muutoksen jakaminen logaritmisen indeksikaavan hajotelman mukaisesti kolmeen erilliseen selittävään tekijään eli tehtyjen ja palkattujen tuntien määrien suhteellisiin muutoksiin ja palkatun tunnin kustannusten suhteelliseen muutokseen, joka vastaa käsitteenä ansiotasoindeksiä. Näin pystytään tarkasti kertomaan, miten suuri osa tehdyn työtunnin kustannusten muutoksesta on aitoa kustannusten muutosta ja miten suuri osa palkattujen ja tehtyjen tuntien määrien kausivaihtelutekijöiden aiheuttamaa. 

Parivertailuindeksi ei sisällä tiettyjä työvoimakustannusindeksiin liittyviä indeksiteoreettisia ongelmia, jotka voivat kausivaihtelutekijöiden ohella selittää työvoimakustannusindeksille tyypillisiä voimakkaita neljännesvuosittaisia kustannusmuutoksia. Työvoimakustannusindeksi on yksikköarvoindeksi eli se mittaa toimialojen keskimääräisten työvoimakustannusten muutosta ajassa. Tällainen indeksi ei ota huomioon vertailuajankohtien välillä tapahtuvia yritysjoukkojen rakenteellisia muutoksia, joten on mahdotonta sanoa, miten suuri osa indeksikaavan tuottamasta kustannusten muutoksesta on aitoa kustannusten muutosta ja miten suuri osa erilaisten yritysjoukkojen aiheuttamaa. Työvoimakustannusindeksissä indeksisarjoihin syntyy myös systemaattista harhaa indeksin kantavuoden vaihdon yhteydessä, koska edeltävän vuoden viimeisen ja tulevan vuoden ensimmäisen neljänneksen tehdyn työtunnin kustannuksia verrataan eri kantavuosien keskiarvokustannuksiin. Parivertailuindeksissä vertailuajankohtien yritysjoukot vakioidaan ja indeksin kantavuoden vaihto toteutetaan niin, että systemaattista harhaa ei synny.

Miksi työvoimakustannusten parivertailuindeksi julkaistaan kokeellisena tilastona?

Parivertailuindeksin ja työvoimakustannusindeksin laskentamenetelmät eroavat merkittävästi toisistaan. Työvoimakustannusindeksin tuotannossa yritysten työvoimakustannukset ja tehdyt tunnit summataan ensin toimialatasolle. Näistä aggregoiduista tiedoista lasketaan toimialojen keskimääräiset tehdyn työtunnin kustannukset ja niiden suhteelliset muutokset, jotka painotetaan yhteen koko maan tasolle arvo-osuuspainojen avulla. Parivertailuindeksissä sen sijaan lasketaan ensin yrityskohtaiset tehdyn työtunnin kustannusten suhteelliset muutokset, jotka painotetaan yhteen toimialatasolle ja koko maan tasolle arvo-osuuspainojen avulla. Indeksisarjat muodostetaan tehdyn työtunnin kustannusmuutosten lisäksi myös sen selittäville tekijöille eli palkattujen ja tehtyjen tuntien määrämuutoksille ja palkatun työtunnin kustannusmuutoksille, mitä työvoimakustannusindeksin tuotannossa ei tehdä.

Parivertailuindeksin tuotannossa hyödynnetään uusia tehtyjen ja palkattujen tuntien, palkkasummien ja henkilöstön lukumäärien editointimenetelmiä sekä uusia tehtyjen ja palkattujen tuntien imputointimenetelmiä. Näiden ei ole tarkoitus täysin korvata nykyisiä menetelmiä, vaan uudet editoinnit toteutetaan nykyisten editointien päälle ja uusissa tehtyjen ja palkattujen tuntien estimointimalleissa hyödynnetään nykyisistä imputointimenetelmistä saatavaa tietoa.

Haluamme myös kerätä uudesta tilastosta käyttäjäpalautetta, joka auttaa sen jatkokehittämisessä. Tällä tavoin Tilastokeskus pääsee lähemmäksi asiakkaidensa tarpeita.

Miten työvoimakustannusten parivertailuindeksi on tuotettu? 

1.    Indeksin käyttötarkoitus

Parivertailuindeksin laskennassa tavoitteena on tarkastella tehdyn työtunnin kustannusten muutosta ja kehitystä Suomen palvelu- ja teollisuusalojen yrityksissä. Muutoslaskennassa tilastoyksikkönä on yritys ja muutoslaskennan aikajänteenä on Euroopan unionin asetuksen mukaisesti tarkasteltavan neljänneksen suhteellinen muutos kantavuoden keskiarvoon.

2.    Indeksilaskennan tekniset ratkaisut

Parivertailuindeksin tuotannossa käytetään samaa toimialaluokitusta, otosta ja painorakennetta kuin työvoimakustannusindeksin tuotannossa.

Yritysten neljännesvuosittaiset perustiedot kerätään runsaan 2 000 yrityksen otoksella, joka on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Perustiedot korotetaan ennen indeksilaskentaa korotuskertoimien avulla toimiala- ja kokoluokista muodostettujen ositteiden tasolle. Korotuskertoimet lasketaan palkkasummakuvaajan palkkasummatietojen avulla, jotka saadaan tulorekisteristä.

Toimialaluokituksena käytetään TOL 2008 -luokituksen kirjaintasoa (B-S) ja teollisuuden (C) osalta vielä sen kahdeksaa alatoimialaa. Yritysten neljännesvuosittaiset muutokset painotetaan yhteen toimialatasolle ja koko maan tasolle yritysten kantavuoden korotetuista kustannuksista laskettujen arvo-osuuspainojen avulla.

3.    Indeksin laskentamenetelmät

Parivertailuindeksin laskentakaavana käytetään Euroopan unionin asetuksessa määritettyä log-Laspeyres-indeksikaavaa. Kantavuotena on edellinen vuosi ja kantaa vaihdetaan joka vuosi. Indeksin konstruointistrategia on kantastrategia, joten indeksisarjat eivät sisällä ketjuharhaa (chain/error drift).

Parivertailuindeksin tuotannossa indeksisarjat muodostetaan ensin erillisesti palvelualan yrityksille, teollisuuden kuukausipalkkaisille ja teollisuuden tuntipalkkaisille. Nämä indeksisarjat painotetaan lopuksi yhteen, jolloin saadaan koko yksityisen sektorin indeksisarjat.

Parivertailuindeksisarjojen tuotanto aloitetaan muodostamalla otosaineistosta yritysaineistot erillisesti jokaiselle kantavuodelle. Kantavuoden yrityksiä seurataan kahden vuoden ajan, jolloin yritysjoukkojen rakenne pystytään vakioimaan vertailtavien ajankohtien välillä.

Kantavuoden yritysten peräkkäisillä neljänneksillä ilmoittamille tehdyn työtunnin kustannuksille, tehtyjen ja palkattujen tuntien määrille ja palkatun työtunnin kustannuksille lasketaan logaritmiset suhteelliset muutokset, jotka painotetaan yhteen toimialatasolle ja koko maan tasolle arvo-osuuspainojen avulla. Nämä painotetut muutokset ketjutetaan, jolloin saadaan toimialatason ja koko maan tason indeksisarjat.

Kantavuoden vaihdon yhteydessä edeltävän vuoden viimeisen ja tulevan vuoden ensimmäisen neljänneksen tehdyn työtunnin kustannuksia verrataan aina uuden kantavuoden keskiarvokustannukseen. Näin kantavuoden vaihdon yhteydessä ei enää synny systemaattista harhaa, kuten työvoimakustannusindeksissä syntyy.

4.    Laadunmuutos sekä uudet ja häviävät yritykset

Kantavuosien yritysaineistoihin ei lisätä uusia yrityksiä kesken seurannan ja häviäviä yrityksiä ei poisteta aineistosta kesken seurannan. Häviävien yritysten muutoksina käytetään ositetason keskiarvoisia muutoksia, jotta häviävät yritykset eivät vaikuttaisi ositetason muutoksiin. Tällä yritysjoukon vakioinnilla varmistetaan se, että parivertaluindeksi ei tule mitanneeksi yritysjoukkojen rakenteellisia muutoksia.

Parivertaluindeksin tuotanto ei sisällä yritysten laadunvakiointia eli yritysten sisäiset rakennemuutokset jäävät vaikuttamaan indeksiin.

Lisätietoja: Pekka Haapala 029 551 3460, Tuomas Lahti 029 551 3299, tvkindeksi@tilastokeskus.fi 

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko