Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa

Julkistukset

Vuosi 2020

Taulukot

Miksi haluamme tuottaa arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreita?

Maailmanlaajuiset arvoketjut ja tuotantoverkostot ovat modernin tuotannon normaali, ja ostamamme tuotteet ja palvelut koostuvat eri puolilla maailmaa tuotetuista panoksista. Kansallista tuotantoa ja kansainvälistä kauppaa kuvaava tilastointi ei kuitenkaan kuvaa globaalien arvoketjujen sisäisiä tapahtumia riittävällä tavalla.

Perinteinen ulkomaankaupan tilastointi antaa tarkan kuvauksen tavaroista, joita yksittäinen maa vie ja tuo. Ulkomaankauppatilastojen pitäytyminen viennin ja tuonnin bruttoarvoissa heikentää kuitenkin niiden käytettävyyttä. Globaalien tuotantojärjestelyjen maailmassa bruttoarvot kertaantuvat herkästi, kun raaka-aineita ja puolivalmisteita siirrellään maasta toiseen. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa myös arvonlisäpohjaisesta ulkomaankaupasta, eli siitä osasta tuotantoa joka hyödyttää Suomen taloutta.

Tilastokeskus on yhdessä OECD:n kanssa kehittänyt arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastointia OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA) perustuen. Yhteistyössä on panostettu tietojen tuottamiseen aiempaa lyhyemmällä aikaviiveellä sekä aiempaa tarkemmalla tasolla. Kehitystyön tuloksena syntyy entistä tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työvoimaan ja tulojen jakautumiseen taloudessa.

Miksi arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit julkaistaan kokeellisena tilastona?

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan kansallinen tilastointi vaatii laajaa aineistojen, menetelmien sekä asiantuntemuksen yhdistämistä. Indikaattoreiden kehitykseen on viimeisten vuosien aikana tehty huomattavia panostuksia, mutta vieläkään tarkemman tason indikaattoreiden tuotantoa ei ole standardisoitu. Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteistyössä kehittämä menetelmä perustuu aiempaan kehitystyöhön, mutta se sisältää myös useita menetelmällisiä ratkaisuja, joita ei ole ennen käytetty.

Julkaisemalla arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tiedot kokeellisina haluamme kerätä kokemuksia muun muassa tuotantoprosessin sujuvuudesta, tietojen käytettävyydestä ja tietojen vertailukelpoisuudesta. Jatkossa menetelmiä ja määritelmiä tullaan kehittämään sekä kansallisesti että seuraten kansainvälistä kehitystyötä. Esimerkiksi taloudellisen omistajuuden käsitteen soveltamista globaaleissa arvoketjuissa tullaan jatkossa selkiyttämään. Tilaston tietosisältöä voidaan myös tulevaisuudessa laajentaa esimerkiksi uusilla yritysluokitteluilla.

Kokeellisten tilastojen alla julkaistut arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastot eivät ole Suomen virallisia tilastoja.

Miten arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit tuotetaan?

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit tuotetaan yhdistämällä useita yritystason aineistoja, kansantalouden tilinpidon tietoja, ulkomaankaupantilastojen sekä tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoja. Kokeellisten tilastojen alla julkaistavat indikaattorit ovat osa Tilastokeskuksen ja OECD:n vuosina 2019 ja 2020 toteuttaman yhteisprojektin tuloksia. Tuotantomenetelmä perustuu projektin kehitystyöhön ja se on kuvattu tarkemmin alta löytyvässä liitteessä. Tuotantomenetelmän kuvaus löytyy myös yhteisprojektin loppuraportista Globalisation in Finland: Granular Insights Into the Impact on Businesses and Employment (Annex 1. Methodology).

Menetelmäseloste

 

Lisätietoja: yliaktuaarit  Pontus Lindroos 029 551 3242 ja Merja Myllymäki 029 551 3533