Lapset lomaketutkimuksen vastaajina

  1. Kognitiiviset taidot kehittyvät vähitellen
  2. Testauksella lomake sopivaksi
  3. Menetelmän valinta tärkeää
  4. Valtaero otettava huomioon

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Marjaana Järvensivu on SurveyLaboratorion tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2007.

Tutkittaessa lasten elinoloja ja hyvinvointia tietoja tulisi kysyä lapsilta itseltään. Lomake on suunniteltava ottaen huomioon lasten kielelliset ja kognitiiviset taidot, eikä tiedonkeruun sosiaalista luonnetta saa unohtaa. Aikuisen ja lapsen valtaero on haastattelutilanteessa koko ajan läsnä.

Tässä artikkelissa esittelen muutamia keskeisiä asioita, joita tulisi pohtia suunniteltaessa lapsille ja nuorille suunnattua tiedonkeruuta ja lomaketta. Kun tietoja halutaan kerätä lapsilta ja nuorilta, lomakkeen pitää olla kognitiivisesti, kielellisesti sekä sosiaalisesti sopiva kullekin ikäryhmälle. Lapsilla ja nuorilla tarkoitan tässä yhteydessä 7-16-vuotiaita ja käytän ilmaisua "lapset" nimeämään koko tätä ikäryhmää.

Lapset unohdetaan usein surveytutkimuksissa sivuosaan ja heitä koskevia tietoja kysytään pätevämmiksi tiedonantajiksi katsotuilta henkilöiltä, yleensä lasten vanhemmilta. Parhaita tiedonantajia ovat kuitenkin lapset itse. Lapset ovat hyviä vastaajia, kun kysymykset liittyvät lapselle tärkeisiin tilanteisiin ja arkiseen elämään.

Scott (1997, 333) pohtii syitä, miksi lapset on perinteisesti rajattu väestösurveyden ulkopuolelle: (1) vanhojen käytäntöjen toistaminen, (2) aikuisten tiedon, kokemuksen ja vallan arvostaminen, (3) lasten haastattelemista pidetään liian hankalana (käytännön asiat ja eettiset seikat, jotka huomioitava alaikäisten haastattelemisessa) ja (4) tietämättömyys lasten kyvyistä: Uskotaan, että lapsilta puuttuvat kommunikatiiviset, kognitiiviset ja sosiaaliset taidot, joita vastaajilta vaaditaan.

Sosiaalitutkimuksessa ollaan yhä enenevässä määrin kiinnostuneita lasten ja nuorten asioista heidän itsensä kertomana ja kokemana. Tällainen uusi näkökulma, jossa lapsi nähdään aktiivisena, sosiaalisena toimijana eikä vain kotitalouden lisäjäsenenä, vaatii muutosta myös tiedonkeruun ja lomakkeen suunnitteluun.

Kognitiiviset taidot kehittyvät vähitellen

Kielelliset ja kognitiiviset taidot ovat keskeisin asia kysymysten ymmärtämisessä ja vastaamisessa. Aikuisille suunniteltu lomake harvoin sopii sellaisenaan lapsille. Lapsen kykyyn vastata kysymyksiin vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kielellisen kehityksen taso sekä muistin kehittyneisyys. Näissä taidoissa on sekä ikäryhmittäisiä että yksilöllisiä eroja.

Useissa aikuisia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että mitä vaativampi ja monimutkaisempi kyselylomake on, sitä enemmän kognitiivisilta taidoiltaan heikommilla vastaajilla on vastaamisvaikeuksia. Lapsille suunnatuissa kyselyissä tulee kiinnittää erityistä huomiota kysymysten kognitiivisiin vaatimuksiin, sillä kognitiiviset taidot ovat vielä kehitysvaiheessa. Ajattelu on usein hyvin konkreettista ja sidoksissa kysymyksen kirjaimelliseen tulkintaan. Kysymykseen vastaaminen edellyttää kysymyksen tarkoituksen tulkintaa ja mitä kauempana tarkoitus on sanojen kirjaimellisesta merkityksestä, sitä enemmän lapsilla on vastaamisvaikeuksia (de Leeuw, Borgers & Smits 2004).

Lasten kognitiivisen kehityksen kuvaamisessa käytetään usein Jean Piaget'n kehityspsykologisen teorian vaiheita (ks. esim. Piaget 1988). Ikävuosiin 7-16 ajoittuvat konkreettisten operaatioiden kausi (noin 7-11-v.) ja muodollisten operaatioiden kausi (noin 11-16-v.).

Konkreettisten operaatioiden kauden (7-11-v.) alussa lapsi saavuttaa luku- ja kirjoitustaidon. Ajattelu noudattelee jossain määrin logiikan sääntöjä. Lapsi osaa verrata ja suhteuttaa asioita toisiinsa, kun ne liittyvät johonkin hänelle tuttuun konkreettiseen asiaan tai muistikuvaan siitä. Ajattelu on kuitenkin hyvin sidoksissa lapsen lähiympäristöön ja esillä oleviin ajattelun kohteisiin. Abstraktien asioiden käsittely on vaikeaa.

Muodollisten operaatioiden kaudella (11-16-v.) ajattelu vähitellen kehittyy niin että päätelmien teko on mahdollista ilman konkreettisia kohteita. Ajattelun abstraktisuus lisääntyy ja käsitevarasto laajenee. Lapsi hallitsee myös eri aikaulottuvuudet (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus).

Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä enemmän on hankaluuksia ympäripyöreiden käsitteiden kanssa. De Leeuw ym. (2004) toteavat, että esimerkiksi jonkin toiminnan kysyminen väljästi määritellyillä vastauskategorioilla (harvoin, silloin tällöin, usein) on vaikeaa, koska nuoremmat lapset (noin 7-10-v.) tarvitsevat konkreettisemmat määrittelyt vastausvaihtoehdoille. Scottin (1997) testihaastatteluissa puolestaan kävi ilmi, että kysymyksessä käytetty ilmaisu "people of my age" oli erittäin hankala. Osa lapsista ei miettinyt kysyttyä asiaa oman ikäistensä lasten kannalta, vaan he ryhtyivät arvaamaan haastattelijan ikää.

Myös kielteisessä muodossa olevat kysymykset aiheuttavat lapsille (kuten monille aikuisillekin) hankaluuksia vastaamisessa eikä sellaisia kysymyksiä tulisi käyttää lasten haastattelussa lainkaan (de Leeuw ym. 2004).

Kognitiivisten taitojen lisäksi myös lasten kommunikaatio- ja sosiaaliset taidot ovat vielä kehittyviä, ja se vaikuttaa kysely-vastaamisprosessin eri vaiheisiin (de Leeuw ym. 2004). Siksi lapsille ja nuorille suunnatun tiedonkeruun suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.4.2007

Jaa