Lapset lomaketutkimuksen vastaajina
- Kognitiiviset taidot kehittyvät vähitellen
- Testauksella lomake sopivaksi
- Menetelmän valinta tärkeää
- Valtaero otettava huomioon
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Testauksella lomake sopivaksi
Lomakkeen testaaminen on tärkeää, jotta voidaan tutkia kysymysmuotoilujen ja vastausvaihtojen sopivuutta eri ikäryhmille. Testaamiseen sopivat samat menetelmät kuin aikuistenkin lomakkeiden testaamiseen.
Käsitteiden ja puhetapojen tutkimiseen soveltuu hyvin ryhmähaastattelu. Tutkijan käyttämät käsitteet eivät välttämättä ole samoja, joilla lapset kommunikoivat. "Tutkijakielellä" tehdyt kysymykset eivät avaudu lapsille ja väärinymmärryksen mahdollisuus on suuri. Ryhmähaastattelussa voidaan selvittää, miten lapset jäsentävät tutkittavaa ilmiötä, miten se näkyy heidän elämässään ja millaisilla käsitteillä he siitä puhuvat.
Ryhmähaastattelu sopii siis samanlaisiin tilanteisiin lomaketestauksessa niin lapsille kuin aikuisillekin. Tosin lasten ikä ja kommunikaatiotaidot asettavat joitakin vaatimuksia ryhmien suunnittelulle ja toteuttamiselle (ks. esim. de Leeuw ym. 2004). Haastattelun säännöt on käytävä tarkasti läpi ja painotettava, ettei ryhmähaastattelussa olla koulussa, vaan kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä vapaasti eikä ole oikeita vastauksia kysymyksiin. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä pienempi ryhmän tulisi olla, jotta keskittyminen säilyy ja lapset saadaan motivoitua keskusteluun. Myös ryhmien kokoonpanon homogeenisyyteen (ikä, sukupuoli) tulee kiinnittää huomiota.
Hyvä menetelmä testata lomakkeen kysymysten ymmärrettävyyttä on kognitiivisten yksilöhaastatteluiden tekeminen. Kognitiivisilla haastatteluilla selvitetään, onko lapsi ymmärtänyt kysymykset tutkijan tarkoittamalla tavalla ja ymmärtääkö tutkija vastaukset lapsen tarkoittamalla tavalla. Haastattelussa lasta pyydetään ajattelemaan ääneen samalla kun hän pohtii vastaustaan. Lisäkysymyksillä voidaan tarkentaa esimerkiksi käsitteiden ymmärrettävyyttä, ohjeiden selkeyttä yms.. Jo pelkkä kysymyksen lukeminen ääneen voi olla paljastavaa, sillä jos lapsi ei osaa lukea jotakin sanaa oikein, se voi ennustaa ongelmia myös ymmärtämisessä (de Leeuw ym. 2004).
Kognitiivisten haastattelujen tekemisessä on tärkeää haastattelutilanteen luontevuus. Lapselle on selitettävä tarkasti, millaisesta haastattelusta on kyse ja mitä lapselta odotetaan. Ääneenajattelu on hyvin luontevaa nuoremmille lapsille (7-10-v.), mutta monesti lasten haastattelemisessa on käytettävä enemmän lisä- ja apukysymyksiä kuin aikuisten kognitiivisissa haastatteluissa (de Leeuw ym. 2004).
Päivitetty 12.4.2007