Julkaistu: 7.7.2002
Suomen-kävijän muotokuva vuonna 2001:
Nelikymppinen lomaileva eurooppalainen mies
Päivi Berg
Tyypillinen Suomen-vierailija oli 40-vuotias miespuolinen perheen kanssa matkustava eurooppalainen loma- tai huvimatkailija. Tämä vieras lensi Suomeen heinäkuussa nauttiakseen kauniista luonnosta ja irtautuakseen arjesta, yöpyi nelisen yötä hotellissa pääkaupunkiseudulla ja teki yli sadan kilometrin mittaisen matkan Suomessa autolla. Rahaa vierailun aikana kului 306 euroa, päivää kohden 56 euroa.
Matkailijalle jäi Suomesta pääosin positiivinen kuva. Tyytyväinen hän oli etenkin matkustajan turvallisuuteen ja ympäristön puhtauteen.
Vuonna 2001 Suomessa kävi yli 4,2 miljoonaa muissa maissa asuvaa matkustajaa. Matkailijoiden lukumäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Vuoden 2001 vierailijoista yhdeksän kymmenestä asui Euroopassa. Suurin matkustajaryhmä olivat edellisvuoden tapaan Venäjältä saapuneet matkustajat, jotka ovat siis vauhdikkaasti ohittaneet läntisen naapurimaamme suosituimpana Suomeen saapuvien ulkomaisten matkustajien asuinmaana (kuvio 1).
Kuvio 1. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan 1998-2001
Suomessa käyneiden ulkomaisten matkustajien 10 kävijämäärältään suurinta maata ovat pysyneet melko samoina vuosina 1998-2001. Venäjän ja Ruotsin jälkeen eniten matkustajia on saapunut Saksasta, Virosta, Britanniasta, Norjasta, Yhdysvalloista, Tanskasta, Ranskasta ja Alankomaista.
Vuonna 2001 vilkkain matkustuskuukausi oli edellisvuosien tapaan heinäkuu, jolloin Suomessa kävi 675 000 ulkomailla asuvaa matkustajaa. Lähes 40 prosenttia kaikista vuoden aikana Suomessa käyneistä matkustajista ajoitti vierailunsa kesä-elokuulle (kuviot 2 ja 3).
Kuvio 2. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan kuukausittain 2001
Kuvio 3. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat matkan pääsyyn mukaan kuukausittain 2001
Joka kymmenes Suomessa vuonna 2001 käynyt ulkomailla asuva matkustaja oli Suomen kansalainen. Matkustajamäärältään kymmenestä merkittävimmästä maasta Suomen kansalaisten osuus oli suurin Ruotsista, Yhdysvalloista ja Britanniasta saapuneiden keskuudessa.
Matkalla joko yksin tai perheen kanssa
Viime vuonna matkailijoiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kolme viidestä matkustajasta oli miehiä, työmatkalaisista neljä viidestä. Naisia oli niukasti enemmän vain matkan pääsyyn ollessa tuttava- tai sukulaisvierailu. Yli kolmannes Suomessa vierailleista matkusti perheen tai sukulaisten kanssa. Kolmasosa matkustajista oli liikkeellä yksin. Kymmenesosalla kaikista matkustajista oli lapsia mukana (kuvio 4).
Kuvio 4. Suomessa käyneiden ulkomaisten matkustajien matkaseura 2001
Yleisin matkan pääsyy on vuosina 1998-2001 ollut vapaa-ajan matka, jolle vuonna 2001 tultiin useimmiten joko maitse tai laivalla. Työmatkalaisia oli viime vuonna lähes kolmasosa kaikista matkustajista, ja heistä pääosa saapui Suomeen lentäen (kuvio 5).
Kuvio 5. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat matkan pääsyyn ja liikennemuodon mukaan 2001
Vuonna 2001 Suomessa käyneistä matkustajista, työmatkalaisia ja kauttakulkumatkustajia lukuun ottamatta, 16 prosenttia harkitsi jotain muuta maata kuin Suomea matkakohteekseen. Matkailumarkkinoiden pahimmat kilpailijat Suomelle näyttäisivät olleen Ruotsi ja Norja.
Päiväkävijöiden määrä nousussa
Suomessa yövyttiin vuonna 2001 keskimäärin 4,3 yötä. Kolmannes kaikista matkustajista oli päiväkävijöitä. Päiväkävijöiden osuus on ollut nousussa vuosina 1998-2001. Osuus kasvoi vuonna 2001 edellisvuodesta peräti 33 prosenttia. Osuuteen vaikuttaa etenkin venäläisten päiväkävijöiden kasvava määrä, joita vuonna 2001 oli yli 60 prosenttia Venäjältä saapuneista.
Matkustajamäärän takia yöpymisten määrä oli vuonna 2001 suurin Ruotsista tulleilla matkustajilla. Liki puolet yöpyi hotellissa, työmatkalaisista kolme neljästä. Tuttavien ja sukulaisten luona majoittui neljännes. Leirintäalueet ja maaseutumajoitus kasvattivat majoituskohteista suosiotaan edellisestä vuodesta. Hotelli tai motelli on ollut yleisin majoitustapa vuosina 1998-2001 (kuvio 6).
Kuvio 6. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat majoitustavan mukaan 1998-2001
Vuonna 2001 useampi kuin joka kolmas matkustaja piti pääkaupunkiseutua pääasiallisena matkakohteenaan. Ne matkustajat, jotka tekivät Suomessa yli sadan kilometrin matkan paikkakunnalta toiselle, taittoivat matkan useimmiten autolla.
Yli neljännes matkailutuloista Venäjältä
Ulkomaiset matkustajat käyttivät vuonna 2001 Suomessa rahaa kaikkiaan lähes 1,3 miljardia euroa. Eniten rahaa Suomessa käyttivät työmatkalaiset. Majoitustavan mukaan tarkasteltuna hotellissa majoittuneet vastasivat yli 40 prosentista Suomessa käytetystä kokonaisrahamäärästä, päiväkävijät vajaasta viidenneksestä.
Suomeen yhteensä tuodut rahamäärät olivat vuosina 2000 ja 2001 selkeästi suurempia kuin kahtena aiempana vuonna. Taloudellisesti suurin merkitys kaikkina neljänä vuonna oli Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta saapuneilla matkustajilla, jotka jo suurten kävijämäärien vuoksi jättivät Suomeen eniten rahaa.
Eniten rahaa vierailua kohden vuonna 2001 käyttivät kiinalaiset (798 euroa) ja japanilaiset (576 euroa), vähiten Virosta (96 euroa) tulleet. Päivää kohden eniten rahaa puolestaan käyttivät venäläiset (114 euroa) ja japanilaiset (107 euroa), vähiten Latviassa (15 euroa) asuvat.
Venäläisten osuus ulkomaisten matkustajien Suomessa käyttämästä rahamäärästä oli yli neljännes, lähes 365 miljoonaa euroa (kuviot 7 ja 8).
Kuvio 7. Ulkomaisten matkustajien rahankäytön jakautuminen Suomessa asuinmaan mukaan 2001, %
Kuvio 8. Ulkomaisten matkustajien Suomeen tuomat rahamäärät asuinmaan mukaan 2000 ja 2001
Venäjältä saapuu Suomeen poikkeuksellisen paljon avokätisesti ostoksilla olevia päiväkävijöitä. Venäläismatkustajien ostoksiin käyttämä rahamäärä on lähes puolet kaikkien matkustajien vuonna 2001 yhteensä ostoksiin käyttämästä summasta. Tämä on myös enemmän kuin matkustajista toiseksi eniten rahaa tuoneiden ruotsalaisten yhteensä Suomeen jättämä rahamäärä.
Ahvenanmaan matkailu, ammattimainen liikenne sekä säännöllinen, jokseenkin päivittäinen työ- tai asiointiliikenne Ruotsin ja Norjan maarajoilla on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi rajahaastattelututkimuksesta saatavat rahankäyttötiedot ovat hieman pienempiä verrattuna matkustustaseen antamiin tietoihin.
Moottorikelkkailua ja kalastelua kauniissa luonnossa
Talvella hieman alle viidennes matkustajista harrasti Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Valmiiksi luokitelluista aktiviteeteista suosituin oli moottorikelkka-ajelu. Eteläisemmässä Suomessa aktiviteetteja harrastettiin vähän. Suosituimpia aktiviteetit olivat Lapissa, jossa niihin osallistui 90 prosenttia matkustajista.
Kesällä aktiviteetteihin otti osaa joka viides matkustaja, innokkainta harrastaminen oli tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleiden keskuudessa. Luokitelluista aktiviteeteista suosituin oli urheilukalastus. Noin joka kolmas Hämettä ja Keski-Suomea sekä Lappia pääasiallisena matkakohteenaan pitäneistä harrasti jotakin kesäaktiviteeteista.
Suomeen loma- tai huvimatkalle tulleilta kysyttiin erityisen tärkeitä syitä, miksi he olivat valinneet juuri Suomen lomakohteekseen. Seitsemästä kysytystä asiasta tärkeimmiksi lomasyiksi nousivat kauniista luonnosta nauttiminen sekä arjesta irrottautuminen.
Kirjoittaja on rajahaastattelututkimuksen tutkija Tilastokeskuksen elinolot-yksiköstä.
Mikä on rajahaastattelututkimus?
Päivitetty 7.7.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi