Julkaistu: 7.7.2002
Mökkirakentaminen hieman vilkastunut
Kai Skoglund
Kesämökkien rakentaminen hidastui selvästi 1990-luvulla, mutta parina viime vuotena se on hieman lisääntynyt. Kuusamo on edelleen ykköskunta sekä uusrakentamisessa että mökkikannassa.
Kesämökkejä on Suomessa vuoden 2001 lopun tietojen mukaan 456 706. Kesämökeistä 380 000 eli 5/6 on yksityisten henkilöiden omistamia. Lähes 76 000 mökkiä on joko yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistuksessa. Suomen 2,3 miljoonasta asuntokunnasta 16 prosenttia omistaa kesämökin.
Kesämökkien käyttäjiä on kuitenkin enemmän kuin kesämökkejä, sillä asuntokunnalla voi olla mahdollisuus käyttää esimerkiksi sukulaisten kesämökkiä omistamatta sitä. Samalla mökillä voivat mökkeillä useat asuntokunnat, ja onhan kesämökki mahdollista vuokratakin.
Kuusamoon eniten vuodesta 1993
Vuonna 2001 uusia kesämökkejä valmistui 4 686 kappaletta eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kesämökkirakentaminen hidastui huomattavasti 1990-luvulla huomattavasti edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Alhaisimmillaan kesämökkirakentaminen oli vuonna 1999. Seuraavina vuosina se on alkanut hitaasti lisääntyä.
Kunnista kesämökkejä valmistui viime vuonna eniten Kuusamoon, 112 kappaletta. Seuraavina olivat Vaasa, Kittilä ja Ristiina. Vuodesta 1993 lähtien uusia kesämökkejä on rakennettu eniten Kuusamossa. Siellä on myös kaiken kaikkiaan eniten kesämökkejä, yli 5 700.
Etelä-Savoon maakunnista eniten
Maakunnista uusia kesämökkejä valmistui eniten Etelä-Savoon, 512, Varsinais-Suomeen, 412, ja Lappiin, 400. Eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, 45 000. Myös Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa mökkejä on yli 40 000.
Kesämökkitiheys maakunnittain 2001
Vuoteen 2000 verrattuna kesämökkirakentaminen kiihtyi Itä-Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla ja hidastui Lapissa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Muualla maassa rakentaminen pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
Maantieteellisesti tarkastellen eniten kesämökkejä maapinta-alaa kohden on Varsinais-Suomen, Vaasan ja Uudenmaan rannikkoseuduilla sekä Etelä-Savossa. Harvin kesämökkikanta on Pohjois-Suomen suurissa kunnissa.
Pieniä muutoksia sijainnissa
Pääkaupunkiseutulaisten omistamat kesämökit ovat perinteisesti keskittyneet Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan rannikolle sekä Etelä-Savoon ja Päijät-Hämeeseen. Vertailtaessa pääkaupunkiseutulaisten vuosina 1990-2001 valmistuneiden kesämökkien ja kaikkien pääkaupunkilaisten omistamien mökkien maantieteellistä jakaumaa voidaan nähdä kesämökkirakentamisen viimevuosina keskittyneen pääosin niille alueille, joissa heillä on perinteisestikin ollut eniten kesämökkejä.
Pieniä muutoksia maantieteellisessä jakaumassa voidaan kuitenkin havaita. Yhdentoista viime vuoden jaksolla on pääkaupunkiseutulaisten kesämökkirakentaminen suhteessa kesämökkikantaan hieman hidastunut Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Vastaavasti Lapissa ja Etelä-Savossa sekä Päijät-Hämeessä näyttää rakentaminen hieman lisääntyneen. Muutos on kuitenkin pientä, joten tilastojen valossa ei Etelä-Suomen rannikollakaan vielä voida nähdä pulaa kesämökkitonteista, vaikka kesämökkitiheys siellä paikoin onkin Suomen suurin.
Uusien mökkien rakentamisen vähittäinen siirtyminen etelästä kohti pohjoista voi olla seurasta kesämökkitonttien hinnan noususta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla. Toisaalta muutoksen pienuus viittaa siihen, että tilaa uusille mökeille löytyy vielä kaikkein suosituimmistakin kunnista.
Kesämökkitiheys kunnittain 2001
Pääkaupunkiseutulaisten omistamien vuosina 1990-2001 valmistuneiden kesämökkien kunnittainen jakauma
Pääkaupunkilaisten omistamien kesämökkien kunnittainen jakauma 2001
Kunnat kesämökkien määrän mukaan 31.12.2001. Taulukko Excel-muodossa
- Kesämökki on kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettu vapaa-ajan asuinrakennus tai asuinrakennus, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.
Lähde: Kesämökit 2001. Tilastokeskus
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantayksiköstä.
Päivitetty 7.7.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi