Julkaistu: 25.6.2003

Suomi jäämässä aluetukirajan ulkopuolelle

Suomen mahdollisuudet saada tulevaisuudessa EU:n rakennerahastojen korkeinta tavoite 1 -tukea näyttävät huonoilta, mikäli jatkossakin kriteerinä käytetään bruttokansantuotetta asukasta kohti. Kriteeriä on sovellettu ohjelmakaudella 2000-2006, ja sen mukaan alue on oikeutettu korkeimpaan aluetukeen, kun suuralueen (NUTS 2 -taso) asukasta kohti laskettu ja ostovoimakorjattu bkt on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Suomen talouden nopea kasvu on nostanut koko maan asukasta kohti lasketun ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen EU:n nykyisten 15 jäsenmaan keskiarvon yläpuolelle. Vuonna 2007 alkavan uuden ohjelmakauden arvioinnissa käytetään vuosien 1999-2001 bkt-indeksien keskiarvoa. Koko Suomen vertailukauden luku on 103. Kaikki Suomen suuralueet ylittävät tukikriteerinä käytetyn 75 prosentin rajan, myös Itä-Suomi, vaikka sen talouskasvu on ollut maan heikointa.

Toinen, ratkaisevampi syy Suomen suuralueiden tukirajojen ylittymiseen on kymmenen uuden jäsenmaan mukaantulo. Alhaisemman tuotantotason maat alentavat EU:n kaikkien 25 maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen tasoa lähes 10 prosentilla. EU:n uuteen keskiarvoon verrattuna Suomen suhteellinen asema kohenee. Uudessa tilanteessa yksikään Suomen suuralue ei pääse lähellekään vaadittua 75 prosentin alitusta. Neuvotteluissa käytettävät, lopulliset tiedot toimitetaan EU:n käyttöön ensi syksynä.

Kainuu yllätti

Talouskasvun hiipuminen vuonna 2001 on kohdellut maakuntia kovin kaksijakoisesti. Hyvään kasvuun ylsivät Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Kärkiryhmän varsinainen yllättäjä oli kuitenkin liki 5 prosentin kasvullaan Kainuu. Sen tuotantorakenne on varsin metsäpainotteisena herkkä suhdanteille ja satunnaisille tekijöille. Merkittävää on koko maan talouden vetureiden, Uudenmaan ja Pirkanmaan tuotannon hiipuminen.

Maakuntien arvonlisäyksen volyymin muutos 2000-2001*
Kiinteähintaisen arvonlisäyksen muutos, %

kuva

Heikommin on mennyt Pohjanmaalla, Lapissa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa. Taloudeltaan taantuneet maakunnat ovat tuotantorakenteeltaan perinteisiä teollisuusmaakuntia. Kasvun hidastuminen ja kääntyminen laskuun vuonna 2001 ei maakuntatasolla ole niinkään ns. tieto- ja viestintäalojen kuin vanhojen toimialojen aikaansaamaa.

Lähde: Aluetilinpito 1995-2001. Tuotanto- ja työllisyystilit. Tilastokeskus


Päivitetty 25.6.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi