Julkaistu: 14.6.2002
Aluebarometri:
Lisääntyvää optimismia kunnissa
Kuntien päättäjät näkevät useita myönteisiä merkkejä kohentuvasta kehityksestä. Alueiden yleiset kehitysnäkymät ovat uusimman aluebarometrin mukaan selvästi paremmat kuin viime syksynä. Kuntien rahoitusongelmien odotetaan lisääntyvän vielä useissa kunnissa, mutta tilannetta ei nähdä yhtä synkkänä kuin aiemmin.
Työllisyyskehityksen arvioidaan paranevan viimeistään ensi vuonna. Työttömyyden odotetaan alenevan koko maassa. Investointien odotetaan vilkastuvan vuonna 2003. Erityisesti asuntorakentamisen ja teollisuuden investointien arvioidaan lisääntyvän.
Kuntien yhteistyö näyttää sujuvan hyvin. Kuntien päättäjät korostavat erityisesti seutukunnallisia yhteyksiä. Ongelmia kunnissa aiheuttavat lähinnä terveydenhoidon ja vanhusten hoidon järjestäminen.
Tulevaisuudennäkymät Suomen alueilla kuntapäättäjien mukaan keväästä 2000 kevääseen 2002
Yleiset kehitysnäkymät suotuisat
Alueiden yleiset kehitysnäkymät ovat selvästi valoisammat kuin viime syksynä. Toiveet paremmasta ovat lisääntyneet lähes koko maassa. Vain Kainuussa ja Pohjois-Savossa odotukset ovat nyt huonommat kuin syksyllä. Keskusseuduilla kehitysnäkymät ovat yleisesti valoisammat kuin muissa kunnissa.
Myönteisintä kehitys on Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla, missä toiveet ovat edelleen maan valoisimmat. Vaasan seudulla kaikki vastaajat arvioivat kehityksen paranevan lähitulevaisuudessa. Myös Tampereen ja Hämeenlinnan seutujen kehitysnäkymät ovat erittäin myönteiset.
Suurten keskusten ja teollisuuskeskusten kehitysnäkymät ovat maan valoisimmat. Varsinkin teollisuuskeskuksissa toiveet paremmasta ovat vahvistuneet viime syksystä. Myös muissa kuntaryhmissä odotukset ovat lisääntyneet. Varovaisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan edelleen teollistuneissa maaseutukunnissa.
Rahoituskin kohenemassa
Rahoitusnäkymät ovat parantuneet kaikissa kuntatyypeissä. Odotukset paremmasta ovat lisääntyneet erityisesti teollisuuskeskuksissa ja maaseutukeskuksissa. Eniten rahoitusongelmia on teollistuneissa maaseutukunnissa ja alkutuotantokunnissa.
Kuntien verotulojen odotetaan lisääntyvän keskusseuduilla tänä ja ensi vuonna. Muissa kunnissa ne pysyvät suunnilleen viimevuotisella tasolla. Vuonna 2002 verotulojen arvioidaan kasvavan suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa, ja ensi vuonna myös esikaupunkikunnissa sekä teollistuneissa maaseutukunnissa. Heikoimmalta verotulokehitys näyttää alkutuotantokunnissa, joissa tulojen arvioidaan vähenevän molempina vuosina.
Kuntien velanotto lisääntyy vuosina 2002 ja 2003. Eniten velkaa otetaan esikaupunkikunnissa. Suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa velanoton tarve on pienin.
Kuntapäättäjien arvio kuntansa veroäyrimäärän kehityksestä kuntatyypeittäin seuraavana vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna II/1991-I/2002
Maksut nousevat ensi vuonna
Vuonna 2003 kunnat tasapainottavat talouttaan erityisesti korottamalla maksuja, realisoimalla käyttöomaisuutta ja vähentämällä investointeja. Lähes viidennes vastaajista arvioi kunnan nostavan tuloveroprosenttia ensi vuodelle. Suurimmaksi korotustarve arvioidaan teollisuuskeskuksissa.
Tulevan 2-3 vuoden aikana talouden keskeisten tasapainotuskeinojen ei uskota muuttuvan, mutta kuntien arvioidaan joutuvan kiristämään verotustaan. Suurimmat paineet ovat maaseudun työssäkäyntikunnissa. Henkilöstömenoista ei aiota säästää lähivuosina. Maksujen korotukset ja investointien vähentäminen ovat edelleen yleisimmät toimet.
Kuntapäättäjien näkemykset kuntatalouden tasapainottamiskeinoista kunnissa vuodelle 2003 maakunnittain: maksujen korottaminen , %
Kuntapäättäjien näkemykset kuntatalouden tasapainottamiskeinoista kunnissa vuodelle 2003 maakunnittain: tuloveroprosentin korotus, %
Kuntapäättäjien näkemykset kuntatalouden tasapainottamiskeinoista kunnissa vuodelle 2003 maakunnittain: ei tarvetta, %
Vanhusten ja terveydenhoito huolettaa
Terveydenhoidon ja vanhusten hoidon ongelmat huolestuttavat edelleen kuntien päättäjiä. Terveydenhoidon tilanne on huonoin maaseutukeskuksissa ja teollistuneissa maaseutukunnissa. Vanhusten hoidon vaikeuksien odotetaan lisääntyvän eniten maaseutukeskuksissa.
Kuntien päivähoidon arvioidaan olevan varsin hyvin järjestyksessä. Huolia on lähinnä esikaupunkikunnissa.
Maaseudun työssäkäyntikunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä arvioidaan olevan vähemmän ongelmia kuin muissa kuntatyypeissä. Toiveet paremmasta ovat lisääntyneet selvästi viime syksystä.
Elinkeinoelämän kehittämisedellytykset ovat parantuneet suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa.
Kuntien koulutoimen järjestäminen odotetaan vaikeutuvan erityisesti teollistuneissa maaseutukunnissa ja alkutuotantokunnissa.
Päivähoito-, vanhustenhoito- ja terveydenhoitopalvelujen näkymät kunnissa kuntapäättäjien mukaan II/1991-I/2002, saldoluku
Työttömyys vähenee
Työttömyyden odotetaan alenevan tänä vuonna ja työllisyyskehityksen paranevan vuonna 2003. Työttömyyden arvioidaan vähenevän koko maassa.
Paras tilanne on suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa, mutta myös esikaupunkikunnissa ja maaseutukeskuksissa työttömyys näyttää helpottavan selvästi.
Kuntien yhteistyö sujuu
Kuntien yhteistyönäkymät eivät ole muuttuneet viime syksystä. Yhteistyön arvioidaan sujuvan hyvin. Toiveet ovat suurimmat suurissa keskuksissa, esikaupunkikunnissa ja maaseudun pendelikunnissa.
Kuntien päättäjät korostavat eniten seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämän kanssa pyritään tiivistämään.
Kansainväliset yhteydet lisääntyvät eniten suurissa keskuksissa. Maaseutukeskuksissa korostetaan maakunnallisen yhteistyön tiivistämistä tulevaisuudessa.
Seutukuntatason-, elinkeinoelämä-, maakunta-, kunta-, kansainvälisen ja valtionhallintotason yhteistyön sujuminen kuntapäättäjien mukaan II/1991-I/2002
Investoinnit ennallaan tänä vuonna
Investointien arvioidaan pysyvän ennallaan tänä vuonna. Vain asuntorakentamisen arvioidaan hieman lisääntyvän. Kaupan ja palvelujen panostukset kasvavat vain suurissa keskuksissa.
Vuonna 2003 investointikehityksen odotetaan elpyvän hitaasti. Asuntorakentamisen ja teollisuuden investointien uskotaan lisääntyvän.
Asuntorakentaminen kasvaa erityisesti suurissa keskuksissa, maaseudun pendelikunnissa ja teollisuuskeskuksissa. Teollisuuden investoinnit lisääntyvät eniten suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa.
EU-jäsenyys hyödyttää
Kuntien päättäjien näkemykset Suomen EU-jäsenyyden merkityksestä ovat myönteiset. Eniten jäsenyydestä hyötyvät suuret keskukset ja esikaupunkikunnat.
Odotukset ovat kasvaneet selvästi teollisuuskeskuksissa. Kuntien päättäjät arvioivat jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti erityisesti elinkeinoelämän kehittymiseen.
Lähde: Aluebarometri 2/2002. Sisäasiainministeriö
Päivitetty 14.6.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi