Julkaistu: 8.4.2002
Faktuaari
Taantumasta eroon, mutta ongelmat jäivät
Kansainvälisen talouden näkymät tuntuvat edelleen olevan hyvin riippuvaisia siitä, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa. Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla hyvin merkittävä osa maailmantalouden kasvusta tuli Yhdysvaltain kotimaisesta kysynnästä. Parin viime vuoden taantumavaihe on ollut hyvin Amerikka-keskeistä ja niin näyttää olevan nykyinen elpymisvaihekin. Sen paremmin Euroopalla kuin Japanillakaan ei näytä olevan kovin itsenäistä roolia uuden kasvuvaiheen käynnistymisessä.
Keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan ehti jo julistaa taantuman päättyneeksi, vaikka viralliset tilastoluvut tästä vielä puuttuvatkin. Kuluttajien luottamusindikaattori ponkaisi maaliskuussa lähes ennätykselliset 15 saldolukuyksikköä ylöspäin. Kestotavaroiden kysyntä on alkanut osoittaa elpymisen merkkejä. Yritysten investointien alamäki on ilmeisesti päättymässä ja samoin työllisyyden heikkeneminen. Vuoden alkuneljänneksen bkt-kasvun arvioidaan olevan jo selvästi positiivinen.
Kuluttajien luottamusindikaattori Yhdysvalloissa
Jos nykyiset elpymisodotukset toteutuvat, Yhdysvaltain taantuma jää poikkeuksellisen lieväksi. Bruttokansantuote supistui ilmeisesti vain yhden vuosineljänneksen ajan, mikä ei riitä edes taantuman tunnusmerkkien täyttymiseen. Eväät selvästi heikompaankin kehitykseen olivat olemassa. Viime vuosikymmenen lopun yliarvostettujen pörssikurssien, tieto- ja viestintätekniikka-alan ylikapasiteetin, yritysten ja kotitalouksien velkaantumisen, vaihtotaseen alijäämän ja korkean dollarin uskottiin yleisesti johtavan vaikeaan taantumaan Yhdysvalloissa.
Voimakkaasti elvyttävällä raha- ja finanssipolitiikalla oli varmasti osansa siinä, että taantuma ei puhjennut täysimääräisiin mittoihinsa. Samalla kuitenkin talouden sisäiseen suhdannedynamiikkaan puututtiin tavalla, joka saattaa aiheuttaa ongelmia jatkossa. Kun taantuma jäi keskeneräiseksi, samalla myös sen rooli nousukauden aikana syntyneiden tasapainottomuuksien korjaajana jäi vajavaiseksi.
Taantuman taustalla olevista tasapainottomuuksista ovat korjaantuneet jollain tavalla vain tieto- ja viestintätekniikka-alan ylikapasiteetti ja ylisuurten varastojen purkautuminen. Sen sijaan alhainen korkotaso on vauhdittanut entisestään kotitalouksien velkaantumista. Vaihtotaseen alijäämä on pysynyt kestämättömällä tasolla. Dollarin korkeus rajoittaa amerikkalaisen tuotannon kilpailukykyä ja myös pörssikurssit ovat edelleen korkealla tasolla etenkin suhteessa yritysten viimeaikaisiin voittoihin.
Tuhannen taalan kysymys on se, että missä määrin niin sanotun uuden talouden tunnusmerkit palautuvat elpymisen myötä. Keskeinen tunnusmerkki oli nopea tuottavuuden kasvu. Viime vuoden loppuneljänneksellä yritysalan tuottavuuden kasvu vauhdittui 3.5 prosenttiin eli lähes taantumaa edeltäneelle tasolleen. Tuottavuuden kasvu on tosin saatu aikaan hyvin perinteisin keinoin kustannuksia leikkaamalla ja työvoimaa vähentämällä.
Viime vuoden lähes 2 prosentin tuottavuuden kasvu oli itse asiassa korkein taantumavuoden kasvu useisiin vuosikymmeniin. Tämä pitää yllä toiveita siitä, että taantuma ei ehkä sittenkään ole mainittavasti alentanut tuottavuuden pitkän ajan kasvua ja tuotannon tulevia kasvumahdollisuuksia. Uuden talouden teknologiavetoista tuottavuuskasvua on kuitenkin odotettavissa vasta sitten, kun teknologia-investoinnit vauhdittuvat uudelleen.
Elvyttävällä talouspolitiikalla onnistuttiin ilmeisesti merkittävästikin lieventämään ja lyhentämään taantumaa. Toisaalta taantuma jäi lieväksi sen takia, että tasapainottomuuksien korjaaminen on siiretty tulevaisuuteen. Tämä tilanne kuvaa hyvin amerikkalaisen järjestelmän toimintaa. Kasvu ja hyvinvointi otetaan tässä ja nyt ja luotetaan siihen, että markkinat hoitavat itse tasapainottomuutensa ja rakenneongelmansa.
Päivitetty 8.4.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi