Julkaistu: 27.1.2005
Rekyyli talouden rakennekehityksessä?
TALOUDEN suhdannevaihtelut jättävät usein varjoonsa pitempivaikutteisia rakenteellisia muutoksia. Normaaliaikoina rakenteet muuttuvat hitaasti ja huomaamattomasti. Sen sijaan kriisit ja voimakkaat suhdannevaihtelut käynnistävät usein myös rakenteellisia muutoksia taloudessa ja yhteiskunnassa.
Suomessa 1990-luvun alun lama ja sitä seurannut pitkä ja voimakas nousukausi muuttivat tuntuvasti talouden rakenteita. Viime vuosien hitaampi kasvukausi on tuottanut jonkinasteisen 'rekyylin' myös talouden rakenteelliseen kehitykseen. Tämä saattaa viitata siihen, että laman käynnistämät rakenteelliset muutokset eivät välttämättä jää kovin pysyviksi.
Kysynnän puolella viennin osuus bruttokansantuotteesta on kääntynyt viime vuosina laskuun. Investointiaste on pysynyt alhaisena samalla, kun yksityisen kulutuksen rooli on korostunut. Myös julkisten kysyntäerien merkitys on alkanut uudelleen vahvistua vähennyttyään 1990-luvun jälkipuoliskolla.
Tarjonnan puolella teollisuuden osuus bkt:sta on kääntynyt laskuun ja palvelusektorin osuus on noussut. Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen on pitkävaikutteisempi kehitys, joka näyttää jatkuvan kriiseistä ja suhdannevaihteluista huolimatta.
Elintason nousu ja väestön ikääntyminen lisäävät palveluiden kysyntää. Toinen tekijä on tuotannon erikoistuminen ja työnjaon syveneminen toimialojen välillä. Teollisuuden ohella myös julkisen sektorin organisaatiot yhä laajemmassa määrin ulkoistavat palveluprosessejaan näihin erikoistuneille palveluyrityksille. Kansainvälinen kehitys viittaa siihen, että etenkin nämä tarjontapuolen tekijät vauhdittavat jatkossa palvelualojen kehitystä.
Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen näkyy myös työmarkkinoilla. Vuoden 2004 kehitys on tästä esimerkkinä; työpaikkojen lisääntyminen palvelualoilla kompensoi muiden toimialojen työvoimavähennykset. Suomessakin palvelualojen osuus työllisistä lähestyy 70 prosentin rajaa. Yhdysvalloissa ja Englannissa tuo osuus on jo yli 80 prosenttia.
Viime vuosina elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen on edennyt uuteen vaiheeseen. On alettu puhua palveluiden automatisoinnista ja jopa palveluiden teollistamisesta. Näillä tarkoitetaan mm. mittakaavan ja toistettavuuden lisäämistä, mikä edellyttää myös palvelualan kansainvälistymistä. Palvelualasta on viime vuosina tullut myös yrityskauppojen ja suorien ulkomaisten sijoitusten keskeinen kohde.
Palvelualan automatisointi on jo edennyt sen verran pitkälle, että ilmiö herättää myös poliittista mielenkiintoa. Yhdysvalloissa arvioidaan, että noin kymmenesosa tietointensiivisen palvelualan työpaikoista siirtyy ulkomaille vuoteen 2015 mennessä.
Suomessa yksityisen kulutuksen ja palvelualojen korostuminen on ollut suotavaa siihen nähden, että näiden roolit ovat pitkään olleet vaatimattomia kansainvälisesti verrattuna. Myös talouden ulkoinen tasapaino on tämänsuuntaisen rakennemuutoksen kestänyt. Vaihtotaseen ylijäämä on Suomessa edelleen turhankin korkea työllisyysongelmiin nähden.
Investointien vähäisyys on ongelma. Vuonna 2004 kiinteät investoinnit kääntyivät lievään nousuun parin miinusmerkkisen vuoden jälkeen. Määrältään investoinnit ovat kuitenkin edelleen reippaasti alle 1980-luvun lopun huipputason. Myös investointiaste on poikkeuksellisen alhainen.
Talouden kasvun hidastuminen on viime vuosina hillinnyt myös talouden teknologiavaltaistumista. Vuonna 2004 yritysten t&k-menot hieman supistuivat pitkään jatkuneen kasvukauden jälkeen. Korkeateknologisten alojen osuudet tuotannosta ja viennistä eivät viime vuosina enää ole nousseet.
Talouden kasvun hidastuminen näkyy myös kansantalouden rahoitustasapainossa. Julkisen sektorin ja etenkin valtiontalouden tasapaino on alkanut uudelleen heiketä. Kotitaloudet ovat velkaantuneet huolestuttavalla vauhdilla. Yritysten rahoitusasema on sen sijaan pysynyt selvästi ylijäämäisenä.
Palkkatulojen osuus kansantuotteesta on viime vuosina kääntynyt uudelleen nousuun. Tuloerojen kasvu on vähintäänkin hidastunut ja samoin alueellisten kehityserojen kasvu. Jopa aluekehityksen suunta on viime vuosina kääntynyt mm. Helsingin muuttotappioiden myötä.
Päivitetty 27.1.2005