Tietoaika: Syyskuu 1997
Sisältö
- Relander: Muuttoaalto keskittää ja autioittaa
- Tietoa tiedosta
Mihin aikamme kuluu?
Tasa-arvoa kotisivulle
Luonnon tuotos ylittää kansantuotteet
Tilastolaitoksia Internetissä - Kuuselan kuviot
Kuviot ja luvut - yhteispeliä tai häirintää - Ulkomaalaisten omistuksessa 8 prosenttia
yritystoiminnasta
Epäsuorat omistussuhteet mukaan tilastointiin - Remontti tuo tulosta
Talonrakentamista 70 prosenttia alasta
Itse rakennettujen kotien maa - Viinamäestä olutväeksi
- Kotimaan katsaus
Konkurssit vähenivät lamaa edeltäneelle tasolle
Tuottavuuden kasvu teollisuudessa hidastunut
Tuotanto edelleen vahvassa kasvussa
Kunnat lyhensivät velkojaan
Teollisuus edelleen ripeässä kasvussa
Asuntoluvat lisääntyneet reilusti
Markkinahakkuut vilkastuivat
Rakennuskustannusten nousu kiihtyy
Asuntojen hintojen nousu tasaantui
Ostoksia verkosta, pankkipalveluja kaupasta
Kuluttajien luottamus talouteen vaihtelee
Kahvi kallistunut eniten
Palkat nousseet vuodessa 2,7 %
Työllisyys parani palveluissa
Liikenne lisääntyy ennätysvauhdilla
Tavarankuljetukset edelleen kasvussa
Muuttokuormat kulkevat työpaikkakeskuksiin - Ulkomaan sivut
Venäjän väkiluku voi romahtaa
Perestroika päättyi katastroikaan - Euroopan unioni
AIDS parhaiten kurissa Suomessa
Teollisuus kasvussa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Muutoaalto keskittää ja autioittaa
Lama, työttömyys ja talouden viime vuosien ripeä elpyminen ovat saaneet suomalaiset muuttamaan. Väestön maassamuutto on vilkastunut lähes ennätystahtiin siten, että ikärakenteen muutoksilla vakioitu muuttoliike lienee jo lähellä 1970-luvun puoliväin huippuaan.
Viime vuonna asuntoa vaihtoi pitkälti yli 700 000 suomalaista. Asuinkuntaa vaihtoi vaihtoi 236 000 henkilöä, seutukuntaa 140 000 ja lääniä 90 000 henkilöä. Tiedot kuluvalta vuodelta viittaavat muuttoliikkeen edelleen voimistumiseen. Viime vuosien muuttolukuja on toki lisännyt kotikuntalain muutos vuonna 1994, joka antoi opiskelijoille oikeuden valita asuinkuntansa. Tämä selittää kuitenkin vain vähäiseltä osin maassamuuton viimeaikaisen vilkastumisen.
Viime vuosien muuttoaalto on ollut rakenteeltaan aika tavalla toisenlainen kuin 1970-luvun muuttoaalto. Nyt liikkuvat etenkin nuoret ja hyvinkoulutetut. Myös työttömät muuttavaat runsaasti, vaikka muuttamisen merkitys työn hankinnassa lienee työttömyyden noustessa vähentynyt.
Muuttovoitot keskittyvät entistä harvempiin alueisiin. Viime vuonna enää noin sata kuntaa ja seutukunnista vain joka kymmenes sai muuttovoittoa. Uutena 1990-luvun kehityssuuntana on ollut myös alueiden keskuskuntien merkittävä muuttovoitto, kun aikaisemmin nopeasti kasvaneiden kehyskuntien suosio on hiipunut. Jopa eräät maakuntien pääkaupungit ovat joutuneet muuttotappioalueiksi.
Muuttoliikkeen valikoivuus on vinouttanut eräiden alueiden väestörakenteita ja heikentänyt siten alueen kehitysmahdollisuuksia. Huoltosuhteeltaan parhaissa kunnissa työssäolevia on vielä selvä enemmistö. Pahimmasta päästä löytyy kuitenkin jo kuntia, joissa eläkeläisiä on yhtä paljon kuin ansiotyössä olevia. Myös osaaminen keskittyy; esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen saaneista kolmasosa asuu Helsingissä.
Taajama-asutus kasvaa edelleen ripeästi ja haja-asutusalueet autioituvat. Suomen maapinta-alasta vain kolmannes, 103 000 neliökilometriä on edes jossain määrin asuttua. Vuodesta 1980 on vakituisesta asutuksesta tyhjentynyt yli 11 000 neliökilometriruutua. Autioitumisen jatkumiseen viittaa se, että kolmasosassa asutuista ruuduista ei ole ainuttakaan työpaikkaa. Lisäksi 16 prosenttia asutuista neliökilometriruuduista on sellaisia joissa nuorin asukas on yli 50-vuotias.
Työmarkkinoiden liikkuvuus on lisääntynyt vielä tuntuvammin kuin mitä muutoluvut osoittavat. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet siten, että peräti 27 prosenttia työllisistä käy nykyisin töissä oman kuntansa ulkopuolella. Tämäkin osuus on laman aja työmarkkinoiden rakennemuutosten myötä viime vuosina kasvanut.
Väestön muuttoliikkeen nopeutuminen on ollut 'teorian' mukaista. Aikaisemminkin muuttovirrat ovat olleet vuolaampia taloudellisesti hyvinä aikoina kuin huonoina. Suhdannetekijöiden ohella myös laman patoamat muuttotarpeet ja eräät rakenteelliset tekijät ovat vaikuttaneet viimeaikaiseen kehitykseen.
Työmarkkinoiden rakennemuutos ja elinkeinoelämän keskittyminen ovat vauhdittaneet muuttoliikkeitä enemmän kuin väestön vanheneminen on niitä hyydyttänyt.
Työn ohella myös asuminen on muuttoliikkeiden keskeisiä selittäjiä. Asuntojen hintojen halpeneminen ja vuokrasäätelyn purkaminen 1990-luvun alkuvuosina paransivat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja osaltaan vauhdittivat muuttoliikkeitä. Myös takavuosien vilkas asuntorakentaminen on mahdollistanut muuttovirran voimistumisen.
Viimeaikainen vuokrien ja asuntojen hintojen nopea nousu enteilee kuitenkin jo jonkinasteisia ruuhkaongelmia. Väestön vilkas muuttaminen nostaneekin sekä asunto- että aluekysymykset politiikan kärkiteemoiksi lähivuosina.