Tietoaika: Heinäkuu 1997
Sisältö
- Relander: Joka neljäs töissä, muut lomailevat heinäkuussa
- Tietoa tiedosta
EU-velvoitteet lisäsivät tilastotoimen kustannuksia - Kuuselan kuviot
Runko ja lehdet peittoaa pylväät - Naiset johtavat naisia
Lama potki työntekijöitä, johtajien määrä jo kasvussa - Pullo kiertää esimerkillisesti
Kierrätyksen pullonkaulat
Pullonkerääjääkin voi verottaa
Huipputekniikka takaa kierrätyksen
Karhulalle sirpaleet tuovat onnea
Pullokorillisesta paketti lasivillaa
Madalsiko lama jätevuoria? - Yli 30-vuotiaat naiset käyttävät vähän tietokoneita
- Kotimaan katsaus
Aluebarometri: Suurissa keskuksissa valoisaa, maaseudulla synkempää
BKT kasvoi alkuvuonna 4 %
Kotitalouksien tulot lisääntyivät, tuloerot kasvoivat jonkin verran
Metalli, puu ja paperi vauhdittivat teollisuuden kasvua
Luottokanta kasvuun viime vuonna
Viljelijöiden tulot kasvoivat 10 %
Työpaikkoja lisää teollisuuteen ja rakentamiseen
Asumisen kallistuminen lisäsi inflaatiota
Matkailu vilkasta huhtikuussa
Toukokuun tieliikenteessä kuoli 29 ihmistä - Ulkomaan sivut
Pietari pienenee väestöltään
EU:n väestöennuste: Tyttöjen elinikä 87:ään, poikien 83:een
EU:n työttömyys edelleen vakaasti 11 prosentin pinnassa
Andalusiassa EU:n pahin työttömyys
EU:n Kaukoidän kauppa kukoistanut
EU-maiden suorat sijoitukset ulkomaille lisääntyivät hieman viime vuonna - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Joka neljäs töissä, muut lomailevat heinäkuussa
Suomalaisen lomakauden 'eurooppalaistaminen' ei näytä etenevän. Elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja EU-jäsenyys eivät ole muuttaneet suomalaisten lomatottumuksia. Heinäkuu on edelleen ylivoimaisesti suosituin lomakuukausi.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heinäkuussa vuosilomaansa on viime vuosina viettänyt keskimäärin 800-850 tuhatta työpaikan omaavaa suomalaista. Kesäkuussa lomailee keskimäärin 270-280 tuhatta ja elokuussa vajaat 250 tuhatta suomalaista. Myös huhtikuusta on tullut tärkeä lomakuukausi. Vähiten lomaillaan tammikuussa ja marraskuussa.
Aivan täydellisesti tuotanto ja työelämä eivät sentään pysähdy heinäkuussa, vaikka joskus siltä tuntuukin. Heinäkuussakin töissä käy noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Huoltosuhde nousee huippuunsa; yhtä työssäkäyvää kohti heinäkuun helteistä nauttii runsaan viiden miljoonan väestöön suhteutettuna siis kolme työelämän rasituksista vapaata suomalaista.
Kokonaistuotannon volyymi notkahtaa heinäkuussa noin kymmenesosan vuoden muihin kuukausiin verrattuna. Monilla aloilla kesäkuukaudet ovat sesonkiaikaa. Näin on luonnollisesti maataloudessa ja matkailualoilla. Rakentaminen jatkuu vilkkaana koko kesäkauden ja myös eräillä kaupan aloilla lomakausi vauhdittaa myyntiä.
Toisaalta esimerkiksi metalliteollisuuden tuotanto supistuu heinäkuussa 55-60 prosenttiin vuoden muiden kuukausien keskimäärätasosta. Pääomavaltaisilla aloilla, kuten puu- ja paperiteollisuudessa, koneet pyritään pitämään käynnissä myös lomakautena, jos tilauskanta ja toimitusajat sitä edellyttävät. Yleensäkään nousukausina tehtaita ja tuotantolinjoja ei suljeta heinäkuussa yhtä yleisesti kuin taantumien aikana.
Ilmastotekijät lienevät painavin syy lomien keskittämiseen heinäkuulle. Vuorokauden pitkän ajan keskilämpötilat ovat heinäkuussa asteen pari korkeammat kuin kesä- tai elokuussa. Myös sisävedet lämpenevät uimakelpoisiksi yleensä vain muutamiksi keskikesän viikoiksi. Pohjoisen luonnon nopea ja intensiivinen kasvukausi hiipuu nopeasto loppukesää kohti. Sateiden todennäköisyys kasvaa selvästi jo elokuussa.
Yhteiskunnan palvelurakenne suosii sekin lomien pitämistä heinäkuussa. Lastentarhat ovat kiinni heinäkuussa, joskaan eivät enää yhtä täydellisesti kuin aikaisemmin. Kulttuuri- ja kesätapahtumat ajoitetaan ruuhkaksi asti juuri keskikesään. Koulujen syyskauden alkamisajankohdan aikaistaminen on vähentänyt elokuun suosiota lomakuukautena.
Koululaiset ja opiskelijat ovat matkailualalle tärkeä lisätyövoiman lähde. Sen poistuminen vähentää kotimaan matkailutarjontaa elokuussa, joka kuitenkin on vilkkain kansainvälinen turistikuukausi. Suomeenkin ulkomaisia turisteja tulee elokuussa lähes yhtä paljon kuin heinäkuussa. Tämä ristiriita osaltaan ylläpitää negatiivista matkustustasetta.
Ilmeisesti lomienkin ajoittamiseen kaivattaisiin joustoa ja sopeutumista eurooppalaistuvan palvelu-Suomen vaatimuksiin. Suomessa on EU-maiden ehkä pisimmät vuosi- ym. lomat. Niistä riittää ajoittamissta siten, että elinkeinoelämänkin tarpeet tulisivat huomioon otetuiksi. Tämä edellyttäisi eräiltä osin myös yhteiskunnan palveluiden uudelleenorganisointia. Hyvää kesää lukijoille!