Tietoaika: Maaliskuu 1999
Sisältö
- Suomen talous globaalimmassa kädessä
- Kansantulolaskenta eurooppalaistuu
- Työllisyyden taitekohdat 1990-luvulla
- Kilpailuttamisella miljoonasäästöjä
- Itsenäisyysajan vähälapsisin vuosi lähestyy
- Menehtyvä ja menestyvä maaseutu
- Maaseutu menetti entistä enemmän
- Etelä imee tietotekniikan osaajat
- Kotimaan katsaus
Kasvu toi julkisyhteisöt viimein plussan puolelle
Kasvu hidastui joulukuussa
Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi joulukuussa
Asuntojen hintojen nousu hidastui
Vienti- ja tuontihinnat laskeneet vuodessa 7 prosenttia
Kuntien talouden tilastointi nopeutuu
Kuluttajien usko ei horjunut
Kaupalla vahvan kasvun vuosi
Työllisyysaste noussut pari prosenttiyksikköä
Ansioiden vuosinousu loka-joulukuussa 3,3 prosenttia
Inflaatio hidastui edelleen
Matkailijoiden yöpymisiä viime vuonna enemmän kuin koskaan - Kansainvälinen katsaus
Kehitysapua ennätyksellisen vähän
Lontoossa tuplatulot, Itä-Suomi köyhien joukossa
Uusia EU-kansalaisia syntyi vain 4 miljoonaa
Euro-inflaatio laski yhä - Kuuselan kuviot
Asteikkojen nikkarointia
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Suomen talous globaalimmassa kädessä
Suomen viime vuoden talousluvut olivat edelleen huippuluokkaa lähes kaikilla osa-alueilla. Liki 5 prosentin kasvu saavutettiin selvästi heikkenevässä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Viime vuonna maailmantalouden ja -kaupan kasvuluvut likimain puolittuivat edellisvuodesta. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä yhä laajemmin myös Suomen vientimarkkinoilla.
Vuosi 1998 oli viides peräkkäinen ripeän talouskasvun vuosi. Vuosien 1994–98 noin 4,5 prosentin kasvu on suurelta osin korvannut 1990-luvun alun lamavuosien tuotantomenetykset. Työttömyys ei aivan ole puolittunut. Työllisten määrä on kuitenkin lisääntynyt runsaalla 200 000 henkilöllä laman pohjatasolta. Suomen työttömyysaste on viime kuukausina pudonnut EU-maiden keskimäärätasolle.
Suomen kansantalous on osoittanut huomattavaa sopeutumiskykyä kansainvälisen toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Talouden rakenteen monipuolistuminen ja teknologisen osaamisen paraneminen vaikuttivat huomattavan myönteisesti myös viime vuoden kehitykseen. Uudet kasvualat – etenkin sähkötekninen teollisuus – ovat tehokkaasti kompensoineet perinteisten vientialojemme vaikeuksia.
Uusien kasvualojen esiintulo on myös vähentänyt taloutemme suhdanneherkkyyttä. Normaalisti Suomi on sukeltanut ensimmäisten joukossa kansainväliseen taantumaan. Nyt suhdanteemme näyttävät kehittyvän paremmin linjassa muiden EU-maiden kanssa, mikä helpottaa sopeutumista euromaailman olosuhteisiin.
Talouden kasvun painopiste siirtyi viime vuoden jälkipuoliskolla viennistä kotimaiseen kysyntään ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Vahvasta kotimaisesta kysynnästä huolimatta taantuman merkit ilmaantuivat myös Suomen talouslukuihin viime vuoden jälkipuoliskolla. Viennin ja teollisuustuotannon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi vuoden lopulla. Vienti- ja tuottajahintojen deflaatiokehitys on syventynyt. Teollisuusyritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Myös työttömyyden aleneminen hidastui uhkaavasti vuoden lopulla.
Kokonaistuotannon kuukausikuvaajan kasvuvauhti hiipui viime vuoden kevätkuukausien 7–8 prosentista vajaaseen 2 prosenttiin joulukuussa. Kasvun hidastuminen loppuvuonna merkitsee sitä, että myös alkaneen vuoden kasvuperintö on tavanomaista pienempi. Toki kotimaiset edellytykset talouskasvun jatkumiseen ovat edelleen tyydyttävät. Yritysten pääomarakenteet ovat kunnossa. Kotitalouksien velkaantuminen on varsin siedettävä. Julkisen sektorin rahoitusasema on pitkästä aikaa ylijäämäinen. Inflaatio ja korot ovat lähes historiallisella pohjatasollaan. Kuluttajien suhdanneodotukset ovat huippukorkealla. Talouden ulkoinen tasapaino on erinomainen.
Suomen talouden riskit liittyvät siten ennen kaikkea kansainvälisen talouden näkymiin. Paljon puhuttu talouden globalisoituminen on viime vuosina tuonut lisäeväitä myös Suomen talousmenestykseen. Globalisoitumisella on kuitenkin myös nurja puolensa, johon monet maailmantalouden kriisialueet ovat saaneet tutustua.
Kansainvälisen talouden tilanne on selkiintymätön. Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut ennakoitua nopeampana. Euroopassa bkt:n kasvu hidastui tuntuvasti jo viime vuoden loppuneljänneksellä. Japanin elpymismahdollisuuksia on alettu epäillä yhä yleisemmin. Tuotannon supistuminen jatkuu edelleen myös useissa Itä-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kriisimaissa. Venäjän kriisi on heijastunut laajalti Itämeren talousalueelle.
Kriisejä ja epävarmuustekijöitä on runsaasti. Kansainvälinen finanssijärjestelmä on edelleen hyvin haavoittuva. Japanin julkisen sektorin hurja velkaantuminen herättää huolta, samoin Yhdysvaltain kasvava vaihtotasealijäämä ja yksityisen sektorin velkaantuminen. Ennemmin tai myöhemmin Yhdysvallat joutunee luopumaan kasvuveturin roolistaan ja keskittymään omiin sisäisiin talousongelmiinsa. Euroopassa rakenteelliset ongelmat pidättelevät edelleen kasvua.
Näyttää siltä, että talouden näkymistä ei nyt kannata puhua kovin varmoin äänenpainoin.