Tietoaika: Helmikuu 2001
Sisältö
- Tietopääomasta avaintekijä
yritysten menestykselle
- Kansainvälinen katsaus
Itävalta suurin luomuviljelijä EU:ssa
EU:n väestö lisääntyi runsaalla miljoonalla
Euroalueen bkt kasvoi 0,7 %
Euroalueen ja EU:n työvoimakustannukset kasvoivat 3,9 %
Yli 10 miljoonaa järveä - Palvelukseen halutaan: vanhojen ammattien
taitajia
- Pula osaajista uhkaa talouden kivijalkaa
USA:lla suurin osuus, Eurooppa kasvaa nopeimmin - Uusi talous näkyy reaalitaloudessa
- Enemmän jätteitä, enemmän hyödyntämistä
Tuotannon ja kulutuksen jätteet - Kotimaan katsaus
Ympäristötietoisuudesta on tullut arkipäivää
Kuluttaja taas luottavaisempi
Teollisuus pyöri yhä suurin numeroin
Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 3,2 %
Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 6 %
Suomalaisyritykset Pohjoismaiden Internet-kärkeä
Työttömyysaste 8,3 % joulukuussa
Tuottavuuden kasvu hidastui 1,8 prosenttiin
Tuottajahintaindeksit laskivat joulukuussa
Inflaatio hidastui 3,5 prosenttiin
Huumausainerikokset lisääntyivät viime vuonna
Ulkomaalaisten yöpymiset vähenivät 3 % - Tilasto-opisto
Koolla on väliä - sittenkin
Mitä on väestötiede?
Virhemarginaali +/-3 %-yksikköä - Kuuselan kuviot
Pisteen nutistelua
Tietoaika 2/2001 pdf-muodossa (1204 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Tietopääomasta avaintekijä yritysten menestykselle
Suomen talouskehitys on viime vuosina ollut vahvasti yrityssektorin vetämää. Yritysvetoinen kasvu heijastuu monin tavoin myös tietomarkkinoille. Yritysten usko tietoon ja tutkimukseen on viime vuosina lisääntynyt. Tämä heijastelee sitä, että tietopääomasta on tullut hyvinkin ratkaiseva tekijä yritysten menestymiselle. Samalla yritysten tarvitsemaan informaatioon ja tietoon on kohdistunut uudenlaisia vaatimuksia. Tiedon on oltava relevanttia yritysten tarpeisiin nähden. Myös tiedon ajantasaisuus on entistä tärkeämpää. Yritysten on kyettävä muuttamaan raakainformaatio yhä nopeammin päteväksi analyysiksi ja oikeiksi päätöksiksi.
Yritysten tietotarpeet muuttuvat kulloistenkin ongelmien ja haasteiden mukaan. Yritysten toimintaympäristöä ovat viime vuosina leimanneet etenkin teknologia ja kansainvälistyminen, yritysten rakenteelliset järjestelyt, fuusiot, arvoketjujen muutokset, toimialojen konvergoituminen ja asiakkaiden tarpeiden muuttuminen. Kaikki nämä toimintaympäristön muutokset ovat suunnanneet tiedon kysyntää hyvin spesifillä tavalla.
Kysynnän ohella myös informaation tarjonta lisääntyy ripeästi. Erään amerikkalaisen arvion mukaan nykypäivän työntekijä käsittelee informaatiota vuodessa enemmän kuin 1900-luvun alun työntekijä elinaikanaan. Informaation nopea kasvu on pakottanut yritykset organisoidaan uudelleen tiedon hankintansa ja hallintansa. Tiedon hankinnan ja jäsentämisen teknologia on nopeasti kehittynyt. Myös työntekijöiden koulutustason nousu on parantanut yritysten valmiuksia informaation käsittelyyn ja analysointiin. Parhaimmat menestymisedellytykset näyttävät olevan niillä yrityksillä, joilla on kehittyneimmät ”knowledge management” – tai ”business intelligence” –järjestelmät.
Edellämainittujen yleisten kehitystrendien myötä myös Tilastokeskus on viime vuosina suunnannut toimintaansa uudelleen perinteisestä hallinnon palvelijasta yritysten ja laajemmankin asiakaskunnan tietotarpeiden täyttämiseen – toki tätä perinteistäkään tehtävää unohtamatta. Elinkeinoelämän osuus Tilastokeskuksen maksullisten palveluiden myynnistä nousi selvästi 1990-luvulla ja viime vuonna tuo osuus oli noin kolmasosa. Tämän lisäksi suuri osa hallinnon ja politiikan tietotarpeista suuntautuu yritysten toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen. Näyttää siis siltä, että myös tietomarkkinoilla informaation ja tiedon kysyntä on muuttunut vahvasti yritysvetoiseksi.
Tilastojen tuotanto – niin Suomessa kuin Euroopassa yleensä – on viime vuosina käynyt läpi hyvin perusteellisen uudistumisvaiheen. Tämä pitkälti EU-lähtöinen uudistus on monilta osin palvellut myös yritysten tietotarpeita.
Viime vuosien kehitystyön tuloksena kansalliset tilastovirastot kykenevät palvelemaan myös kotimaisia asiakkaitaan huomattavasti laadukkaammilla tilastoilla kuin aikaisemmin. Väittäisin, että sekä yhteiskunnan että yritysten päätöksenteon tilastollinen tietopohja on merkittävästi parantunut. Tämä on varmastikin ollut osasyy viime vuosien taloudelliseen menestykseemme. Laadukkaammilla tilastoilla on tehty laadukkaita päätöksiä.
Tilastokeskuksen asiakaskyselyt osoittavat, että tiedon kysyntä suuntautuu voimakkaasti lyhyen ajan suhdannetilastoihin. Juuri tällä puolella tilastot ovat viime vuosina kehittyneet ripeästi. EU-lähtöinen tilastojen uudistaminen on koskettanut käytännöllisesti katsoen kaikkia tärkeimpiä suhdannetilastoja. Tilastojen kattavuus ja ajantasaisuus ovat parantuneet, samoin tietojen kansainvälinen vertailtavuus. Myös tietokannat ovat kehittyneet. Tilastojen suorakäyttö tietokannoista on entistä helpompaa ja jakelukanavat ovat monipuolistuneet. Informaatio on entistä vaivattomammin loppukäyttäjien ulottuvilla ja yleensäkin tiedon tuottajien ja kuluttajien välinen etäisyys on kaventunut.
Suhdannetilastojen tarjonnassa kilpailu tietomarkkinoilla kasvaa, sillä uusi teknologia mahdollistaa hyvinkin ajantasaisen tiedon tuottamisen erilaisten markkinaoperaatioiden yhteydessä. Informaation määrän kasvaessa tiedon laatu on yhä suurempi ongelma yritysten ”business intelligence” – järjestelmien näkökulmasta. Onko yritysten käytössä oleva tieto ja tietämys sittenkään niin luotettavaa, että sen varaan päätökset voidaan perustaa? Tätä yritykset joutuvat jatkuvasti arvioimaan.
Merkittävä uudistusaalto on lähivuosina tulossa myös rakennetilastoihin. Talouden ja yhteiskunnan rakennemuutosten hallinta edellyttää entistä vankempaa tietopohjaa. Esimerkiksi EU:n tutkimusrahoituksen puiteohjelmassa tietoyhteiskuntaan ja uuteen talouteen liittyvät tutkimushankkeet ovat näkyvästi esillä. Myös rakennetilastojen uudistaminen palvelee monilta osin yritysten tietotarpeita.