Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

4. Neljänneksellä kotitalouksista suuret velat suhteessa varallisuuteen

Sekä velallisten että asuntovelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on pysynyt suunnilleen ennallaan vuodesta 2009 alkaen. Kotitalouksista 59 prosentilla oli velkaa ja 31 prosentilla asuntovelkaa vuonna 2019 (kuvio 14). Edellinen on kasvanut ja jälkimmäinen on laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2016.

Keskimääräisten velkasummien kasvu näyttää kääntyneen laskuun vuoden 2013 tutkimuskerran jälkeen tasolle, jota se oli vuoden 2009 tutkimuskerralla. Vuoteen 2013 saakka keskimääräiset velkasummat kasvoivat nopeasti. Velallisten kotitalouksien velkasumman mediaani oli jo vuonna 2013 lähes kolminkertainen vuoteen 1987 verrattuna. Keskimääräinen asuntovelka on vuosina 1987–2013 kasvanut tätäkin nopeammin. Vuonna 2019 kotitalouksien mediaaniasuntovelan kasvu kääntyi laskuun, sillä se pieneni noin 1 400 euroa vuoteen 2016 verrattuna.

Kotitalouksien velat koostuvat asuntovelasta, opintovelasta, elinkeinotoiminnan velasta sekä muista veloista, joihin kuuluvat muun muassa luottokorttivelka, osamaksuvelka ja kulutusluotot. Asuntovelat ovat selvästi suurin velkaerä. Noin 65 prosenttia kotitalouksien veloista oli asuntovelkaa vuonna 2019, kun vastaava osuus oli 69 prosenttia vuonna 2016. Muiden velkojen, kuin asuntovelkojen, osuus oli 35 prosenttia kaikista veloista. Kyseinen osuus oli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2016 vastaava osuus. Taloyhtiöiden velat eivät sisälly asuntovelkoihin.

Kuvio 14. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kotitalouksista (asteikko kuviossa oikealla) sekä velan ja asuntovelan mediaani vuosina 1987–2019, vuoden 2019 hinnoin

Kuvio 14. Velallisten ja asuntovelallisten kotitalouksien osuus kotitalouksista (asteikko kuviossa oikealla) sekä velan ja asuntovelan mediaani vuosina 1987–2019, vuoden 2019 hinnoin

Velkaantumista voidaan mitata tunnusluvuilla, jotka kuvaavat niiden kotitalouksien osuutta velkaantuneista kotitalouksista, joiden velkojen suhde varallisuuteen tai vuosituloihin ylittää asetetut raja-arvot. Yleisesti käytetty raja-arvo velkaantumisasteesta on 300 prosenttia, eli suuret velat määritellään niille kotitalouksille, joiden velat ylittävät vuositulot yli kolminkertaisesti. Todella suurten velkojen määrä ei näytä vuonna 2019 kasvaneen vuoteen 2016 verrattuna (kuvio 15). On kuitenkin huomattava, että kotitalouksia, joiden velkaantumisaste on yli 300 prosenttia, oli vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti velkaantuneista. Vuonna 2019 noin 16 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli yli kolme kertaa vuosituloja suurempi.

Sen sijaan, jos suuria velkoja mitataan velkojen suhteella kokonaisvaroihin ja asetetaan suurien velkojen raja-arvoksi 75 prosenttia, suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen. Vuonna 2019 velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden bruttovarallisuudesta 26 prosentilla kotitalouksista.

Kuvio 15. Kotitaloudet, joilla suuret velat suhteessa tuloihin tai varoihin vuosina 1987–2019, % velallisista kotitalouksista

Kuvio 15. Kotitaloudet, joilla suuret velat suhteessa tuloihin tai varoihin vuosina 1987–2019, % velallisista kotitalouksista

Lapsiperheet velkaisimpia

Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna lapsiperheet ovat velkaantuneempia kuin yhden hengen taloudet, lapsettomat parit ja muut kotitaloudet (kuvio 16). Kaikista lapsiperheistä 85 prosentilla oli velkaa vuonna 2019 ja 63 prosentilla asuntovelkaa. Eniten velkaa oli pareilla, joiden nuorin lapsi oli alle 7 vuotta vanha. Tässä ryhmässä velkaa oli 89 prosentilla kotitalouksista. Lapsiperheet olivat ainoa ryhmä, joista yli puolella oli asuntovelkaa. Sekä yhden hengen talouksilla että lapsettomilla pareilla velallisten osuus pienenee iän myötä. Velkaantuneiden lapsiperheiden osuus (85 %) on pysynyt edellisten tutkimusvuosien 2016, 2013 ja 2009 tasolla. Sen sijaan lapsettomien parien kohdalla velkaantuneiden osuus (60 %) on hieman kasvanut vuodesta 2016 alkaen.

Kuvio 16. Velallisten ja asuntovelkaisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2019

Kuvio 16. Velallisten ja asuntovelkaisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2019

Keskimääräisellä asuntovelallisella lapsiperheellä asuntovelkaa oli 59 prosenttia varsinaisen asunnon arvosta ja velkaa 49 prosenttia kokonaisvaroista (taulukko 4). Osuudet ovat selvästi korkeampia kuin lapsettomilla pareilla. Keskimääräisellä velallisella lapsettomalla parilla asuntovelan suhde varsinaisen asunnon arvoon oli 40 prosenttia ja velan suhde varallisuuteen 26 prosenttia.

Alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksissa asuvilla nuorilla velan suhde kokonaisvaroihin (93 %) oli vuonna 2019 suurempi kuin millään muulla kotitaloustyypillä. Puolella ikäryhmään kuuluvista nuorista velkojen suhde varallisuuteen oli yli 90 prosenttia ja asuntovelan suhde asunnon arvoon lähes 70 prosenttia. Lähes kuudella kymmenestä velallisesta nuoresta yhden hengen taloudesta velan määrä ylitti 75 prosenttia varallisuudesta. Velan suhde kokonaisvaroihin oli pienimmillään (7 %) yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla ja yli 65-vuotiailla yksin asuvilla (8 %).

Perheet, joissa on nuoria alle seitsemänvuotiaita lapsia, olivat lähes kaikilla mittareilla velkaantunein ryhmä kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna. Tästä ryhmästä noin 89 prosentilla oli velkaa ja 69 prosentilla asuntovelkaa vuonna 2019. Puolella asuntovelkaisista lapsiperheistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, asuntovelan määrä oli yli kaksi kolmasosaa asunnon arvosta. Tässä ryhmässä oli myös eniten suuria velkoja, sillä 33 prosentilla ryhmään kuuluvista kotitalouksista velat ylittävät vuositulot kolminkertaisesti. Lapsiperheillä oli yleisesti ottaen muita ryhmiä useammin ja muita ryhmiä enemmän asuntovelkaa.

Taulukko 4. Velallisten kotitalouksien velka suhteessa varallisuuteen, asuntovelallisten asuntovelka suhteessa varsinaisen asunnon arvoon ja suuret velat kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2019

Kotitalouden elinvaihe Asuntovelka/varsinaisen asunnon arvo Velat/varallisuus Velat/vuositulot yli 300%, osuus velallisista Velat/varallisuus yli 75%, osuus velallisista
1 Yhden hengen taloudet 41,6 44,8 13,2 36,1
1.1 Yhden hengen talous, alle 35 vuotta 67,6 92,9 12,0 59,1
1.2 Yhden hengen talous, 35-64 vuotta 38,0 32,5 16,1 26,7
1.3 Yhden hengen talous, vähintään 65 vuotta 20,3 8,2 8,5 11,9
2 Lapsettomat parit 40,3 25,8 13,5 20,6
2.1 Lapsettomat parit, alle 35 vuotta 78,4 73,1 19,1 47,8
2.2 Lapsettomat parit, 35-64 vuotta 32,5 20,3 13,4 11,7
2.3 Lapsettomat parit, vähintään 65 vuotta 17,2 7,4 6,4 3,6
3 Kaikki lapsiperheet 59,1 49,1 25,1 24,2
3.1 Parit, joilla lapsia 59,2 48,2 25,9 21,8
3.1.1 Pari + nuorin lapsi alle 7 v 67,6 58,0 33,3 29,2
3.1.2 Pari + nuorin lapsi yli 7 v 42,4 33,7 16,5 12,2
3.2 Yksinhuoltajat 56,2 58,3 20,4 38,5
4 Muut 31,4 22,8 9,4 12,4
Kaikki kotitaloudet 46,7 37,9 16,0 26,2
1) Velan suhde varoihin/tuloihin on laskettu jokaiselle velkaiselle kotitaloudelle. Tunnusluku on kotitalouskohtaisten velkasuhteiden mediaani.

Vuoden 2019 varallisuustutkimuksessa kotitalouksilta kerättiin haastattelemalla tietoa kotitalouden jäsenten korollisesta luottokortti- ja tililuotosta. Vuonna 2019 kotitalouksista 21 prosentilla oli korollista luottokortti- tai tililuottoa (kuvio 17). Eniten luottovelkaa (37 %) oli pareilla, joiden nuorin lapsi oli alle 7-vuotias. Yhden hengen talouksilla ja lapsettomilla pareilla luottovelkaisten osuus ensin kasvaa iän myötä, sillä 35–64-vuotiaiden ikäryhmissä luotollisten osuus on suurempi kuin alle 35-vuotiaiden ryhmissä. Siirryttäessä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmään luotollisten osuus pienenee selvästi. Vähiten (8 %) luottokortti- tai tililuottoa on 65 vuotta täyttäneillä yhden hengen talouksilla ja pareilla. Puolella korollista luottokortti- tai tililuottoa omaavista kotitalouksista luottoa oli yli 1 500 euroa haastatteluhetkellä keväällä 2020.

Kuvio 17. Korollisten luottokortti- ja tilivelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitaloustyypin mukaan vuonna 2019

Kuvio 17. Korollisten luottokortti- ja tilivelallisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista kotitaloustyypin mukaan vuonna 2019

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Samuel Ikonen 029 551 3086, Ville Pakkanen 029 551 3485, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 8.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2019, 4. Neljänneksellä kotitalouksista suuret velat suhteessa varallisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_kat_004_fi.html