Julkaistu: 14.7.2021

Bruttokansantuote laski 2,9 prosenttia vuonna 2020

Bruttokansantuotteen volyymi laski 2,9 prosenttia vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Lasku tarkentui hieman maaliskuun ennakkotiedosta (oli 2,8 prosenttia). Koronakriisi vaikutti eri toimialoihin vaihtelevasti. Suuria laskijoita ovat mm. majoituksen ja ravitsemuksen sekä liikenteen toimialat.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Tarjonta

Palvelutoimialojen arvonlisäys selvässä laskussa – myös tehdasteollisuudessa laskua edellisestä vuodesta

Koko talouden käypähintainen arvonlisäys laski 1,6 prosenttia vuonna 2020 ja volyymi 3 prosenttia. Korona vaikutti erityisesti palveluiden kysyntään ja vuonna 2020 palvelutoimialojen käypähintainen arvonlisäys pieneni 1,9 prosenttia. Palveluiden volyymi oli 3,6 prosentin laskussa. Vaihtelu palvelutoimialojen välillä on suurta. Jyrkkää arvonlisäyksen laskua palveluissa oli mm. majoituksessa ja ravitsemuksessa, liikenteessä sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla.

Informaation ja viestinnän -toimialalla arvonlisäys kasvoi. Monella toimialalla käypähintainen arvonlisäys oli pienessä kasvussa, mutta kasvu jäi normaalia alemmalle tasolle.

Teollisuuden toimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Kokonaisuutena teollisuuden käypähintainen arvonlisäys laski 1,3 prosenttia edellisvuodesta.

Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2020, prosenttia

Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2020, prosenttia

Kysyntä

Kotitalouksien kulutusmenot laskivat selvästi

Kotitalouksien kulutusmenotiedot julkaistiin nyt kesällä kulutusluokittain tarkalla tasolla, mikä antaa lisätietoa yksityisen kulutuksen rakenteesta vuonna 2020. Tässä vaiheessa tiedot ovat vielä ennakollisia ja erityisesti tarkalla tasolla niihin liittyy epävarmuutta.

Kotitalouksien kulutusmenoissa on arvonlisäyksen tapaan vuonna 2020 poikkeuksellisen suuria vaihteluita kulutusluokittain. Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla ja ulkomaalaisten kulutusmenot Suomessa jäivät epätavallisen alhaiselle tasolle

Lisäksi esimerkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan sekä vaatetuksen kulutusmenoissa nähtiin poikkeuksellista laskua. Myös liikenteeseen kohdistuneet kulutusmenot olivat suuressa laskussa, samoin kuin kulutusmenot majoitus- ja ravitsemistoimintaan.

Kasvua yksityisessä kulutuksessa nähtiin erityisesti elintarvikkeissa, alkoholijuomissa sekä kodinkoneissa ja kalusteissa.

Kotitalouksien kulutusmenot kulutuslajeittain on saatavilla tietokantataulussa _127s kotitalouksien kulutusmenot vuosittain.

Investoinnit pienessä laskussa

Investointien käypähintainen arvo oli 57 miljardia euroa vuonna 2020. Investointien volyymi laski 1 prosenttia.

Yksityisten investointien volyymi laski 3 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit olivat 5 prosentin laskussa. Myös investoinnit rakennuksiin ja rakennelmiin sekä henkisiin omaisuustuotteisiin laskivat vuodesta 2019.

Julkisten investointien volyymi kasvoi 11 prosenttia. Euromääräisesti suurin kasvu kohdistui maa- ja vesirakennuksiin.

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi yli kymmenellä miljardilla

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 12,8 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,3 miljardia euroa. Tiedot tarkentuivat hieman kansantalouden tilinpidon maaliskuun julkaisusta. Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat vuonna 2020 koronapandemiaan liittyvät menot sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän pieneneminen, jonka suurimpina yksittäisinä tekijöinä olivat yhteisöverojen ja TyEl-maksujen kertymien supistuminen. Vuonna 2020 alijäämä oli 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) milj. € suhteessa bruttokansantuotteeseen (%)

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) milj. € suhteessa bruttokansantuotteeseen (%)

Valtionhallinnon alijäämä oli 13,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,6 miljardia euroa. Paikallishallinto (kunnat ja kuntayhtymät ym.) oli ennakkotietojen mukaan pitkästä aikaa ylijäämäinen, 45 miljoonaa euroa. Valtionhallinto osallistui paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui ylijäämäiseksi valtionosuuksien kasvun myötä.

Työeläkelaitosten ylijäämä supistui huomattavasti osinkotulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen pienenemisen myötä noin 373 miljoonaan euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni ollen 201 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Tällä laskentakierroksella on uudistettu laskentamenetelmää, jolla saadut muut tuotantotukipalkkiot kohdistetaan toimialoille ja sektoreille. Uudistus vaikuttaa toistaiseksi vain vuoden 2020 tietoihin, joten aikasarjassa on kyseisten lukujen osalta katkos vuosien 2019 ja 2020 välillä. Muut tuotantotukipalkkiot käsittävät suuren joukon erilaisia yritystukia, joista vuonna 2020 osa oli koronatukia.

Koko talouden palkkasumma ja työllisten määrä laski

Koko talouden palkkasumma laski 0,4 prosenttia vuonna 2020.Työllisten määrä laski 2,1 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 3 prosenttia.

Palkkasumman ja työllisten kehityksessä oli suurta toimialakohtaista vaihtelua. Palkkojen osalta suurimpia koronasta kärsineitä toimialoja olivat liikenteen toimialat sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta. Työllisten ja työntuntien osalta kovasti laskevia toimialoja olivat edellä mainittujen lisäksi myös eteenkin rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut, matkatoimistot ja työllistämistoiminta.

Työllisten määrässä oli myös toimialakohtaista positiivista kehitystä. Esimerkiksi tietojenkäsittelypalvelujen ja energianhuollon kehitys olivat työllisten osalta kasvussa vuonna 2020.

Sektoreittain tarkasteltuna yrityssektorin palkat laskivat 1,2 prosenttia, mutta julkisyhteisöjen palkat kasvoivat 2 prosenttia.

Työnantajan sosiaaliturvamaksut laskivat johtuen niihin tehdystä väliaikaisesta helpotuksesta.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

Heinäkuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti. Tietokantataulut on päivitetty myös Sektoritilit neljännesvuosittain-tilastossa ja Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain- tilastossa.


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, toinen ennakko. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Jarkko Kaunisto 029 551 3551, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (316,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 14.7.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2020/vtp_2020_2021-07-14_tie_001_fi.html