Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Palkansaajille työpaikalla vuonna 2007 sattuneet tapaturmat

Vuonna 2007 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 119 260 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johti 55 471 ja kuolemaan 37 tapausta. Edellisvuoteen verrattuna korvattujen työpaikkatapaturmien määrä kasvoi jonkun verran, sillä tuolloin palkansaajille sattui yhteensä 115 936 työpaikkatapaturmaa, joista 55 253 tapauksessa seurauksena oli vähintään 4 päivän työkyvyttömyys. Työkuolemien määrä laski selvästi, sillä vuonna 2006 työpaikkatapaturmissa menehtyi 47 palkansaajaa.

Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön sairaanhoidon täyskustannusvastuujärjestelmä (täky). Muutoksen myötä hoitolaitosten täytyy tehdä aina ilmoitus vakuutusyhtiöön työtapaturmapotilaan hoidosta. Täten lakimuutos lisäsi vuodesta 2005 lähtien etenkin lievien, alle 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien määrää, joista osa jäi aiemmin ilmoittamatta vakuutusyhtiöön. Tämä koskee varsinkin julkisen terveydenhuollon puolella hoidettuja työtapaturmia. Jos vakuutusyhtiössä tapaturman todetaan sattuneen työssä, maksetaan hoitolaitokselle työtapaturmasta aiheutuneet todelliset hoitokustannukset. Muutoksesta johtuen aiempien vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2005-2007 kokonaistietojen kanssa. Uudistuksen vaikutus palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneisiin työpaikkatapaturmiin on sen sijaan vähäisempi.

Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa siirryttiin käyttämään EU:n tilastoviraston Eurostatin työtapaturmatilastossa (ESAW) käyttämää työtapaturman määritelmää referenssivuodesta 2005 lähtien. Määritelmän mukaan tilasto sisältää tiedot työtapaturmista, jotka ovat johtaneet ”vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen”. Pääosa tämän katsauksen tiedoista on esitetty tätä rajausta käyttäen. Aikasarjat on korjattu taaksepäin määritelmän mukaisiksi.

Taulukko 1. Palkansaajien työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2007

Työpaikkatapaturmat
  Kaikki Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys Työkuolema
  N % N % Tapaturmasuhde (100 000 palkansaajaa kohden) Tapaturmataajuus (miljoonaa työtuntia kohden) N %
Miehet 85 260 71,0 40 494 73,0 3 748 21,8 32 86,5
Naiset 34 000 29,0 14 977 27,0 1 343 9,1 5 13,5
Yhteensä 119 260 100 55 471 100 2 530 15,9 37 100
Tapaturmasuhde- ja taajuus laskettu palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen
johtaneista työtapaturmista pl. työkuolemat sekä koululaisten, opiskelijoiden ja laitosväkeen
kuuluvien työpaikkatapaturmat.

Lähes kolme neljästä (73 %) työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta sattuu miehelle. Miesten työtapaturmariski on siten perinteisesti ollut selvästi korkeampi kuin naisilla. Tapaturmasuhteella mitattu miesten riski joutua työtapaturman uhriksi työpaikalla on yli 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Keskeisin syy tähän on se, että miehet työskentelevät naisia useammin toimialoilla ja työtehtävissä, joissa työtapaturmariski on keskimääräistä korkeampi.

Palkansaajien työtapaturmariski viime vuosina

Suomalaisten palkansaajien työpaikkatapaturman riski on alentunut 1990 –luvun lopusta alkaen (kuvio 1). Tämä käy ilmi, kun suhteutetaan palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden. Vuosien 1998–2004 välillä työtapaturmasuhde aleni noin 14 prosenttia. Vuonna 2005 tapaturmasuhde kääntyi lievään nousuun ja pysyi samalla tasolla vuonna 2006. Vuonna 2007 sataatuhatta palkansaajaa kohden sattui 2 530 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, kun vastaava suhde vuonna 2006 oli 2 582, joten työtapaturmariski laski vuodesta 2006 hieman (-2,0 %). Tapaturmasuhdetta käytetään eri toimialoilla tai ammattiryhmissä vallitsevien tapaturmariskien vaihtelun mittaamiseen.

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2007

Kuvio 1. Palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1996–2007

Aiemmin Tilastokeskuksen työtapaturmatilastossa tapaturmasuhde laskettiin suhteuttamalla vähintään 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat tuhatta palkansaajaa kohden. Tunnuslukuja on yhdenmukaistettu kansallisesti sekä Eurostatin käytännön mukaisiksi. Referenssivuodesta 2005 lähtien tapaturmasuhde on laskettu suhteuttamalla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat sataatuhatta referenssiväestöön kuuluvaa kohden. Tapaturmataajuus lasketaan suhteuttamalla vähintään 4 päivän työstä poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Palkansaajien lukumäärä- ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Tapaturmariski korkein nuorilla miehillä

Miesten työtapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 515 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden vuonna 2007 (kuvio 2). Tämä merkitsi sitä, että tapaturmasuhteella laskettu riski oli yli 20 prosenttia suurempi kuin miespalkansaajilla keskimäärin. Nuorilla miehillä tapaturmariski kasvoi hieman edellisvuodesta (2,8 %), kun taas miespalkansaajilla kaikkiaan se laski hieman (2,3 %). Riski alenee lähes tasaisesti iän myötä. Toisin kuin miehillä, naisten tapaturmariski on korkein vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmien väliset erot ovat kuitenkin varsin pieniä. Tapaturmasuhteen kautta valottuva kuva sukupuolen mukaisesta työtapaturmatilanteesta onkin pysytellyt lähes ennallaan vuodesta toiseen.

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007

Kuvio 2. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007

Talonrakentamisen ammattiryhmässä eniten työtapaturmia

Vuonna 2007 työtapaturmasuhteella mitattuna korkean työtapaturmariskin ammatteja olivat talonrakennustyö, elintarviketeollisuustyö sekä puutyö. Talonrakennustyön ammattiryhmässä työtapaturmariski on edelleen korkein, yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2007 talonrakennustyön ammateissa sattui 10 906 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 11 045.

Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (7 854), puutyön (7 745) ja konepaja- ja rakennusmetallityön (6 999) sekä maatilatalouden ja eläintenhoidon ammattiryhmät. Konepaja- ja rakennusmetallityön ammattiryhmässä tapaturmasuhteella mitattu tapaturmariski laski lähes viisi prosenttia (4,9 %), maatilataloustyön ammateissa toimivilla lähes seitsemän (6,8) prosenttia ja elintarviketeollisuustyön ammateissa toimivilla laskua työtapaturmariskin suhteen tapahtui peräti 10,1 prosenttia edellisvuodesta. Kuviossa kolme on esitetty ammattiryhmät, joissa työpaikkatapaturman riski on keskimääräistä korkeampi. Keskimäärin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 2 530 sataatuhatta palkansaajaa kohden. Lukumääräisesti eniten tapaturmia sattui edellisvuosien tapaan eri teollisuuden ammattiryhmissä.

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2007, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Kuvio 3. Palkansaajien työpaikkatapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden ammatin mukaan vuonna 2007, tapaturmasuhde yli keskiarvon

Palkansaajien työkuoleman riski aleni selvästi 2006-2007

Tapaturmasuhteella mitattu palkansaajien työkuoleman riski aleni selvästi. Vuonna 2007 palkansaajille sattui 37 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista viisi sattui naisille. Tämä on 1,7 työtapaturmassa kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden (kuvio 4). Edellisvuoteen verrattuna työkuolemien määrä laski selvästi, sillä vuonna 2006 työpaikkatapaturmissa henkensä menetti 47 palkansaajaa, joka on 2,2 kuollutta 100 000 palkansaajaa kohden. Tämä tarkoittaa yli viidenneksen laskua edellisen vuoden työkuolemariskiin nähden (22,7 %).

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991–2007

Kuvio 4. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat 100 000 palkansaajaa kohden vuosina 1991–2007

Palkansaajien työmatkatapaturmat

Vuonna 2007 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 18 220 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Näistä kuolemaan johti 25 (taulukko 2).

Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä laski hieman vuosina 2006–2007 (- 4,5 %). Työmatkatapaturmat poikkeavat työpaikkatapaturmista siinä, että niitä sattuu naisille enemmän kuin miehille: melkein kahdessa kolmasosassa (64 %) kaikista työmatkatapaturmista uhrina oli nainen. Sen sijaan kuolemaan johtaneita työmatkatapaturmia sattui molemmille sukupuolille lähes yhtä paljon.

Työmatkatapaturmissa kuolleiden määrä kasvoi yli puolella edellisvuodesta (56 %). Matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin kuoli 16 palkansaajaa vuonna 2006. Vuonna 2005 vastaava luku oli 31 ja vuonna 2004 työkuolemia oli 23. Näin ollen työmatkakuolemien määrä vaihtelee suuresti vuosittain.

Taulukko 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2007

Työmatkatapaturmat
  Alle 4
päivää
  Väh 4
päivää
  Kuolemat   Yhteensä  
  N % N % N % N %
Miehet 3 101 33,4 3 252 36,5 13 52,0 6 367 34,9
Naiset 6 181 66,6 5 660 63,5 12 48,0 11 853 65,1
Yhteensä 9 283 100 8 912 100 25 100 18 220 100

Maatalousyrittäjien työtapaturmat

Vuonna 2007 Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) korvasi yhteensä 5 795 maatalousyrittäjille sattunutta työtapaturmaa, joista 4 759 johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Vuotta aiemmin maatalousyrittäjille sattui yhteensä 5 966 työtapaturmaa, joista 5 019 johti vähintään neljän päivän työstä poissaoloon. Poiketen palkansaajista, työtapaturmien lukumäärä laski maatalousyrittäjillä edellisvuodesta hieman (5,2 %).

Maatalousyrittäjien työ on kuitenkin riskialtista, sillä työtapaturmasuhde on yli kaksinkertainen palkansaajiin verrattuna. Vuonna 2007 sattui 5 465 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa sataatuhatta vakuutettua maatalousyrittäjää kohden, kun vastaava suhdeluku vuonna 2005 oli 5 627. Tapaturmasuhteella mitattu työtapaturmariski laski siten edellisvuodesta (2,9 %).

Miesten tapaturmariski on selvästi korkeampi kuin naisilla: miehille sattui 6 323 ja naisille 3 835 työtapaturmaa sataatuhatta maatalousyrittäjää kohden (taulukko 3). Vastaava suhdeluku oli vuonna 2006 miehillä 6 436 ja naisilla 4 122. Näin ollen miesten tapaturmariski laski hieman edellisvuodesta (-1,8 %), ja naisilla taas selvästi (- 7,0 %). Vuonna 2007 menehtyi 8 maatalousyrittäjää työtapaturman uhrina.

Taulukko 3. Maatalousyrittäjien työtapaturmat sukupuolen mukaan vuonna 2007

Työtapaturmat
  Kaikki Vähintään 4 päivän työkyvyttömyys Työkuolemat
  N % N % Tapaturmasuhde (100 000 vakuutettua maatalousyrittäjää kohden) N
Miehet 4 393 75,8 3 607 75,8 6 323 8
Naiset 1 402 24,2 1 152 24,2 3 835                   -
Yhteensä 5 795 100 4 759 100 5 465 8

Lähde: Työtapaturmat 2007, Tilastokeskus

Lisätietoja: Arto Miettinen 09–1734 2963, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 29.5.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5999. 2007, Palkansaajille työpaikalla vuonna 2007 sattuneet tapaturmat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.2.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ttap/2007/ttap_2007_2009-05-29_kat_001_fi.html