Julkaistu: 18.12.2020

Pienituloisten määrä kasvoi vuonna 2019

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 669 000 vuonna 2019, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston otosaineiston ennakkotiedoista. Pienituloisten osuus kotitalousväestöstä oli 12,3 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tuolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 640 000.

Pienituloisen aikuisten ja lasten määrä Suomessa vuosina 1987–2019*.

Pienituloisen aikuisten ja lasten määrä Suomessa vuosina 1987–2019*.
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto. Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (pl. myyntivoitot). Vuoden 2019 tiedot ovat ennakollisia.

Suhteellinen pienituloisuus on vaihdellut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 623 000 ja 728 000 henkilön välillä, kun pienituloisuuden rajana käytetään 60 prosenttia mediaanitulosta. Pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa 15 330 euroa vuodessa eli noin 1 280 euroa kuukaudessa.

Pienituloisuus kuvaa keski- ja pienituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja, joten pienituloisuuden kehitys riippuu paitsi pienituloisten kotitalouksien omasta tulokehityksestä, myös mediaanitulon kehityksestä. Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti 1) on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Kotitalouksien mediaanitulo, josta pienituloisuusraja on laskettu, oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa 25 550 euroa.

Otosaineiston pohjalta lasketut pienituloisuusluvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja niitä voi verrata esimerkiksi Eurostatin sivuilla julkaistaviin pienituloisuustietoihin.

Pienituloisten osuus on suurin Pohjois-Karjalassa, pienin Ahvenanmaalla

Pienituloisten osuus on suurin Pohjois-Karjalassa, missä pienituloisia oli 18,8 prosenttia väestöstä vuonna 2019. Pienituloisten osuus oli matalin Ahvenanmaalla, 8,8 prosenttia. Koko maan pienituloisuusastetta matalammat pienituloisuusasteet olivat Ahvenanmaan lisäksi Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Pienituloisuustietoja kunnittain, maakunnittain ja seutukunnittain on saatavilla tietokantataulukoista .

Asuntoväestön pienituloisuusasteet maakunnittain vuonna 2019. Tiedot ovat lopullisia.

Asuntoväestön pienituloisuusasteet maakunnittain vuonna 2019. Tiedot ovat lopullisia.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto.

Alueittaista pienituloisuutta kuvaavat tiedot on tuotettu tulonjakotilaston täysin rekisteripohjaisen kokonaisaineiston pohjalta. Kokonaisaineisto kuvaa asuntoväestöä, mutta tulonsaantiyksikkö on kotitalouden sijaan asuntokunta ja tulokäsite poikkeaa hieman edellä esitetyistä otospohjaisista, kansainvälisiä standardeja noudattavista määritelmistä.

Kokonaisaineistosta laskettavat pienituloisten lukumäärä ja pienituloisuusaste ovat tasoltaan jonkin verran korkeampia kuin otosaineistosta lasketut. Tarkan aluetason tai pienten väestöryhmien pienituloisuuden kuvaamisessa se on kuitenkin kansallisesti paras tietolähde, sillä se ei sisällä otostilastoon liittyviä epävarmuuksia.


1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (301,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. väestöryhmittäiset tuloerot 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2019/03/tjt_2019_03_2020-12-18_tie_001_fi.html?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter