Julkaistu: 18.11.2021

Mineraalien ja maa-ainesten louhinta kasvatti kotimaista materiaalien kulutusta vuonna 2020

Suomesta otettiin vuonna 2020 käyttöön 184 miljoonaa tonnia luonnonvaroja. Kotimainen materiaalien kulutus kasvoi vajaalla viidellä prosentilla edellisvuodesta ja määrä oli korkein sitten vuoden 2013. Kasvu johtui etenkin mineraalien ja maa-ainesten lisääntyneestä käytöstä – luonnonvarojen suorista panoksista niiden yhteenlaskettu osuus oli 63 prosenttia

Taulukko 1. Kotimainen materiaalien kulutus 2010 - 2020

miljoonaa tonnia 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Kotimaiset suorat panokset 187 186 185 215 170 167 172 180 180 178 184
Ulkomaiset suorat panokset 60 62 56 58 57 53 57 56 60 57 54
Tavaravienti ulkomaille 42 44 44 45 45 42 44 45 49 50 46
Kotimainen materiaalien kulutus 204 203 197 229 183 179 185 191 191 184 193

Kotimaisia luonnonvaroja otettiin käyttöön 184 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Kotimaiset suorat panokset ovat kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja, ja kun niihin lisätään ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut panokset ja vähennetään vienti, saadaan kotimainen materiaalien kulutus, joka on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista. Sekä materiaalien tuonti että vienti vähenivät edellisvuodesta.

Kotimainen materiaalien kulutus vuonna 2020 oli 193 miljoonaa tonnia. Tämä oli vajaa viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, jolloin kotimainen materiaalien kulutus oli pienentynyt etenkin maa-aineksen oton vähenemisen seurauksena. Vuoden 2020 määrä oli korkeampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2013: kasvun taustalla oli kotimaisten suorien panosten lisääntyminen.

Luonnonvarojen suorat panokset materiaaliryhmittäin 2010–2020, miljoonaa tonnia

Luonnonvarojen suorat panokset materiaaliryhmittäin 2010–2020, miljoonaa tonnia

Vuonna 2020 suorista panoksista, eli Suomesta ja ulkomailta käyttöön otetuista luonnonvaroista, maa-ainesten ja mineraalien määrä kasvoivat: ne olivat yhteensä yli 150 miljoonaa tonnia. Puun, kasvien ja luonnoneläinten sekä tuontijalosteiden määrät puolestaan vähenivät. Suorista panoksista 36 % oli maa-aineksia, 27 % mineraaleja, ja puuta sekä muita kasveja ja luonnoneläimiä oli yhteensä 23 %. Tuontimäärät laskivat johtuen etenkin fossiilisten energiamateriaalien, kuten kivihiilen ja raakaöljyn, tuonnin vähentymisestä. Viennin vähenemiseen vaikuttivat muutokset puun ja vientijalosteiden määrissä.


Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirtonen 029 551 3093, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (219,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.11.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden materiaalivirrat [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-1262. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kanma/2020/kanma_2020_2021-11-18_tie_001_fi.html