Julkaistu: 4.12.2020

Joukkoviestintämarkkinat kasvoivat niukasti vuonna 2019

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,9 miljardia euroa vuonna 2019. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 0,5 prosenttia eli 19 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilaston laskelmiin.

Joukkoviestintämarkkinat 2018 - 2019, miljoonaa euroa

  2018 Milj. € 2019 Milj. € 2019 % Muutos 2018-2019, %
Päivälehdet (7- 4 -päiväiset) 1) 758 734 18,9 -3,2
Muut sanomalehdet 1) 131 129 3,3 -1,5
Ilmaislehdet 1) 63 57 1,5 -9,5
Aikakauslehdet 1) 440 400 10,3 -9,1
Kirjat 2) 545 526 13,6 -3,4
Kustannustoiminta yhteensä 1 937 1 846 47,6 -4,7
Televisio 3) 1 220 1 280 33,0 4,9
Radio 71 73 1,9 3,2
Internetmainonta 421 460 11,9 9,3
Sähköinen viestintä yhteensä 1 712 1 813 46,8 5,9
Äänitteet 4) 81 89 2,3 9,3
Videotallenteet (dvd, blu-ray) 29 23 0,6 -19,2
Elokuvateatterit 97 104 2,7 6,6
Tallenneviestintä yhteensä 207 216 5,6 4,1
Koko joukkoviestintä 3 856 3 875 100,0 0,5
Lähde: Tilastokeskus, Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot.
1) Vuodesta 2010 lähtien sisältää myös digilehdet.
2) Sisältää myös sähköiset julkaisut (ml. äänikirjat).
3) Sisältää tilausvideopalvelut. Sisältää Yleisradion julkisen palvelun kokonaisuudessaan (tv, radio, verkkopalvelu).
4) Sisältää digitaalisen myynnin (ml. Spotify).

Kustannusalan myynti heikkeni vuonna 2019 kaikilla Tilastokeskuksen laskelmaan kuuluvilla toimialoilla (ml. sanomalehdet, ilmaisjakelulehdet, aikakauslehdet ja kirjat). Samalla ilmoittelun osuus sanomalehtien tuotoista supistui entisestään. Erityisesti päivälehtien tuotoissa levikkituottojen merkitys on painottunut 2010-luvulla. Harvemmin ilmestyvät sanomalehdet ovat onnistuneet säilyttämään ilmoitusmyyntiään 2010-luvulla paremmin kuin päivälehdet. (Liitetaulukko 2.)

Digitaalisten sanomalehtien arvonlisävero pieneni 10 prosenttiin heinäkuussa 2019. Koska kuukausikohtaisia myyntilukuja ei ole saatavilla, on vuosimyynti laskettu tilastossa alennetun arvonlisäveron mukaisesti. Erityisesti päivälehtien todellinen myynti on näin ollen hiukan suurempi kuin mitä tilastosta käy ilmi. Digitaaliset tuotteet muodostavat Sanomalehtien Liiton mukaan noin 17 prosenttia sanomalehtien nettomyynnistä, joten tilastointitapa ei vaikuta merkittävästi joukkoviestintämarkkinalaskelman kokonaiskuvaan.

Vuonna 2019 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala lähes 1,3 miljardin euron volyymilla, mikä vastaa kolmasosaa koko mediamarkkinoista. Televisiotoimiala pitää laskelmassa sisällään Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan kaupallisessa televisiossa sekä televisiopalveluiden tilausmaksut, joita ovat kaapelitelevision perusmaksut ja maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut kuten Netflix. Joukkoviestintätilaston laatimat maksutelevisiotoimintaa ja tilausvideopalveluiden tuottoja koskevat luvut ovat kuitenkin karkeita arvioita, jotka perustuvat ennen kaikkea tilaajamäärissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tilaajamääristä kerää tietoa mm. Finnpanel.

Televisiotoimiala kasvoi maksutelevisiotoiminnan ja nimenomaan tilausvideopalveluiden katselumaksujen siivittämänä noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Kansainvälisten tilausvideopalveluiden (erityisesti Netflix ja HBO Nordic) ohella myös kotimaisten ja pohjoismaisten toimijoiden palvelut (mm. Ruutu+, C More ja Viaplay) kasvattivat tilaajamääriään. Televisiomainonnan määrä supistui Kantar TNS:n keräämien tietojen mukaan edelliseen vuoteen nähden. Mainonnan osuus koko televisiotoiminnan tuotoista on vähentynyt tuntuvasti 2010-luvulla, koska toimialan kasvu on tapahtunut pääasiassa maksutelevisiotoiminnassa. (Liitetaulukko 5.)

Niin ikään Kantarin keräämien tietojen mukaan internetmainonta kasvoi 9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja oli 460 miljoonaa euroa vuonna 2019. IAB Finlandin keräämien tietojen mukaan vuonna 2019 lähes 60 prosenttia Suomen internetmainonnasta valui kansainvälisille teknojäteille eli Googlelle ja Facebookille.

Vuosi 2019 oli suotuisa myös äänimedioille: kaupallinen radio kasvoi noin kolme prosenttia ja äänitemarkkinat noin 9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Luvut perustuvat toimialajärjestö RadioMedian ja musiikkialan tiedotuskeskus Music Finlandin tietoihin, jolloin äänitemyynnissä on otettu huomioon paitsi Musiikintuottajat ry:n tietoihin perustuva myynti myös yhdistyksen ulkopuolisten tahojen äänitemyynti. Joukkoviestintätilaston äänitemyyntilaskelma vuosina 2017 ja 2018 on korjattu vastaamaan Music Finlandin kattavampia laskelmia. Valtaosa äänitemyynnistä on digitaalista myyntiä, ml. suoratoistopalvelu Spotifyn kautta tapahtuva kuuntelu.

Elokuvateatterit keräsivät vuonna 2019 jälleen runsaasti katsojia ja lipputuloja. Kantarin mukaan elokuvamainonta kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) perustuu nyt toista vuotta Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Aiempina vuosina tiedot ovat perustuneet Suomen Filmikamarin kokoamaan videotallenteiden tukkumyyntitilastoon ja Euroopan audiovisuaalisen observatorion (EAO) vuosikirjassaan julkaisemiin laskelmiin. EAO on tarkentanut vuosien 2014–2017 laskelmaansa, mikä on otettu huomioon Tilastokeskuksen julkaisemassa aikasarjassa syksyllä 2020.

Suomen elokuvasäätiön laskelman mukaan videotallenteiden myynti väheni edelleen vuosien 2018 ja 2019 välillä. Liikkuvan kuvan lumo ei kuitenkaan ole 2010-luvulla vähentynyt, vaan pikemminkin kasvanut, kun otetaan huomioon tilausvideopalveluiden suosio. Tilastokeskuksen joukkoviestintämarkkinat -laskelmassa kotitalouksien tilausvideopalvelumaksut sijoittuvat nykyisellään televisiotoimialaan.

Tilastokeskuksen arviossa joukkoviestintämarkkinat kasvoivat nyt neljättä perättäistä vuotta. Vuosina 2012–2015 joukkoviestintämarkkinat supistuivat neljä vuotta peräjälkeen. Myös vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä joukkoviestintämarkkinoiden arvo supistui edelliseen vuoteen nähden. Kaikkiaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo on kasvanut tarkastellulla runsaan kahden vuosikymmenen mittaisella ajanjaksolla.

Toimialan kasvu on painottunut sähköisiin viestimiin kustannusalan supistuessa. Suomessa mediamarkkinoiden koko ei ole 2010-luvulla muuttunut merkittävästi, mutta mediakentän sisällä painopisteen muutos printtimediasta sähköiseen viestintään on tapahtunut varsin nopeasti.

Kuvio 1. Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 2009–2019, %

Kuvio 1. Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 2009–2019, %
Lähde: Tilastokeskus, Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot.

Nyt tilastoidusta pienestä kasvusta huolimatta joukkoviestintämarkkinoiden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen supistui entisestään vuonna 2019. Vuonna 2019 joukkoviestinnän osuus koko kansantaloudesta oli alustavan laskelman mukaan 1,6 prosenttia, kun se vielä kymmenen vuotta aiemmin oli 2,1 prosenttia.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä.


Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Saarenmaa 029 551 3517, joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (257,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 4.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-6329. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jvie/2019/jvie_2019_2020-12-04_tie_001_fi.html