Julkaistu: 9.12.2020

Yhdyskuntajätteen määrä kasvoi hieman vuonna 2019 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana

Vuonna 2019 yhdyskuntajätettä kertyi yli kolme miljoonaa tonnia. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisjätemäärä kasvoi 80 000 tonnilla, eli vajaat kolme prosenttia. Jätteiden käsittelymuotojen keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Jätemäärä vastasi noin 565 kilogrammaa asukasta kohden laskettuna.

Vuonna 2019 yhdyskuntajätettä kertyi 3 122 705 tonnia. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 80 000 tonnia, eli vajaat kolme prosenttia. Jätemäärän kasvu oli maltillisempaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntajätteeksi katsotaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteet.

Energiahyödyntäminen oli edelleen merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto

Jätteiden käsittelymuotojen keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Jätteiden energiahyödyntäminen on vuodesta 2012 asti ollut merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto – vuonna 2019 sen osuus laski hieman, 56 prosenttiin. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, ja lämpöä hyödynnetään varsinkin kaukolämpöverkoissa.

Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain vuosina 2002–2019

Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain vuosina 2002–2019

Jätteiden materiaalihyödynnyksen osuus kasvoi hieman ollen 43 prosenttia. Vuodesta 2016 voimaantulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon takia yhdyskuntajätettä ei juuri enää viedä kaatopaikoille. Vuonna 2019 kaatopaikkasijoituksen osuus oli alle prosentin.

Erityisesti biojätettä ja muovia kierrätettiin aiempaa enemmän

Sekajätettä kertyi yhdyskunnissa yli 1,5 miljoonaa tonnia: määrä kasvoi vajaalla viidellä prosentilla edellisvuodesta. Lähestulkoon kaikki sekajäte päätyy energiahyödynnykseen.

Materiaalina erilliskerättyjen jätejakeiden kokonaismäärä pysyi aiemman vuoden tasolla, 1,4 miljoonassa tonnissa. Suurimmat erilliskerätyt jäte-erät ovat jo pitkään olleet paperi ja kartonki sekä biojäte. Erilliskerätyn paperi- ja kartonkijätteen määrä väheni vajaalla kymmenellä prosentilla.

Biojätettä erilliskerättiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja kasvu selittää suurimman osan materiaalihyödynnyksen määrän kasvusta. Biojätteestä suurin osa kompostoitiin ja mädätettiin; kaiken kaikkiaan kompostoinnin ja mädätyksen määrä kasvoi yli 13 prosenttia edellisvuodesta. Mädätys tuottaa biokaasua, minkä lisäksi mädätysjäännöstä ja kompostimultaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena tai viherrakentamisessa.

Muista erilliskerätyistä jätteistä eniten kasvua oli muovijätteen määrässä, joka kasvoi yli kymmenen prosenttia. Tämä näkyi erityisesti muovin materiaalihyödynnyksen lisääntymisenä. Myös metallijätettä kierrätettiin aiempaa enemmän.

Puujätteen kokonaismäärässä ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta materiaalina hyödynnettävän puujätteen määrä kasvoi yli 40 prosenttia puun energiapolton vähentyessä.

Yhdyskuntajätemäärä kasvoi 565 kilogrammaan asukasta kohden laskettuna

Jätemäärä kasvoi myös suhteutettuna Suomen väkilukuun. 2010-luvun alussa jätemäärä vakiintui noin 500 kiloon asukasta kohden. Vuonna 2019 yhdyskuntajätemäärä oli 565 kilogrammaa per henkilö – määrä kasvoi 15 kiloa edellisvuodesta.

Yhdyskuntajätekertymä asukasta kohden 2002-2019

Yhdyskuntajätekertymä asukasta kohden 2002-2019

Lähde: Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirtonen 029 551 3093, Juha Espo 029 551 3463, ymparistotilinpito@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (218,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. Yhdyskuntajätteet 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jate/2019/13/jate_2019_13_2020-12-09_tie_001_fi.html