Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Asuntokunnat ja asuinolot 2009

Asuntokunnan keskikoko 2,08 henkilöä

Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan ollen 74 prosenttia kaikista asuntokunnista vuoden 2009 lopulla. Kaikkiaan asuntokuntia oli vuoden 2009 lopulla 2 517 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 026 000 eli 41 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli 2,08 henkilöä vuonna 2009, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä.

Kuvio 1. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2009, lkm

Kuvio 1. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2009, lkm
Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 2,03 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,22 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (43 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (37 %).

Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa noin 81 neliömetriä ja henkilöä kohti pinta-alaa oli 39 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 58 neliömetriä, kahden henkilön asuntokunnalla 43 neliötä, mutta kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Taulukko 2. Pinta-ala henkilöä kohden (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1985–2009

Vuosi Asuntokunnan koko
Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä
1985 28,9 48,6 34,3 27,6 24,1 21,2 18,7 15,2
1990 31,4 51,8 37,0 29,4 25,0 21,7 19,0 14,8
1995 33,4 54,0 39,2 30,4 25,3 21,9 19,0 15,0
2000 35,3 55,6 40,8 31,4 26,0 22,5 19,4 15,4
2005 37,5 57,0 42,4 32,3 27,3 23,7 20,4 16,3
2009 38,9 58,3 43,4 33,0 28,1 24,4 21,0 16,8

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 41 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 32 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Aravavuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 31 neliötä ja korkotukivuokra-asunnoissa 30 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 32 neliömetriä

Neljäsosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2009 lopussa 228 000 ja ahtaasti asui yhteensä 942 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei siis katsota ahtaasti asuvaksi. Ahtaasti asuvia asuntokuntia olikin 15 prosenttia muista kuin yksin asuvista asuntokunnista ja henkilöistä lähes joka neljäs asui ahtaassa asunnossa. Edelliseen vuoteen verrattuna ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä pysyi lähes ennallaan, mutta ahtaasti asuvien henkilöiden määrä väheni noin 5 000 henkilöllä.

Neljännes väestöstä asui vuokralla

Vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 30 prosenttia, mutta vuokralla asuvia oli 1,3 miljoonaa henkilöä eli neljäsosa väestöstä. Tämä selittyy sillä, että vuokra-asunnoissa asuu pienempiä asuntokuntia kuin omistusasunnoissa. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2009 lopulla noin 814 000. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 269 000 asunnolla vuodesta 1990. Asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2009 lopussa 33 000. Näistä 43 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 2. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2009

Kuvio 2. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2009

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 70 prosenttia, 30-44-vuotiaiden asuntokunnista lähes kolmannes ja 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 21 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45-74-vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan, kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 22 000, joista 3 300 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 108 000 ja asukkaita yhteensä 147 000. Näistä 24 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 340 000 asunnosta oli 13 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 432 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 72 000.


Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja Hermiö (09) 1734 3211, Arja Tiihonen (09) 1734 3272, Elina Aspblad-Huohvanainen (09) 1734 3232, asuminen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 12.11.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2009, 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.2.2023].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11-12_kat_002_fi.html