Julkaistu: 31.8.2020

Työajan kirjaaminen itse on yleistä palkansaajilla

Työvoimatutkimuksen lisätutkimuksena selvitettiin vuoden 2019 aikana ansiotyön organisointia, työaikajärjestelyjä ja työmatkan kestoa. Tulosten mukaan 90 prosenttia palkansaajista on työajan kirjaamisen tai läsnäolon seuraamisen piirissä. Hyvin harva pitää kotia pääasiallisena työpaikkana. Matka töihin kestää pisimpään Uudellamaalla.

Noin kymmenellä prosentilla palkansaajista ei ole työssään työajan kirjaamista eikä läsnäolon seuraamista lainkaan. Näistä miespalkansaajia on 53 prosenttia ja naispalkansaajia 47 prosenttia. Työajan seurannan ulkopuolella olevia palkansaajia on tasaisesti noin 10 prosenttia kaikilla eri työnantajasektoreilla.

Yleisimmin läsnäoloa ja työtunteja seurataan etätunnisteen, tietokoneen tai muun vastaavan välineen avulla, joiden piirissä sanoo olevansa 40 prosenttia palkansaajista. Usein on kyse esimerkiksi työaikaleimauksen tekemisestä leimauslaitteella töihin tullessa.

Yllättävän yleistä on työtuntien kirjaaminen itse manuaalisesti, sillä 37 prosenttia palkansaajista sanoo käyttävänsä tätä tapaa. Työaikaa kirjataan jossain määrin myös muilla keinoin, tai sitä ei kirjata, mutta läsnäoloa kuitenkin seurataan.

Työajan ja läsnäolon seuraaminen vuonna 2019, osuus palkansaajista

Työajan ja läsnäolon seuraaminen vuonna 2019, osuus palkansaajista

Työnantajan tilat ensisijainen työskentelypaikka

Yli kolme neljäsosaa (77 %) palkansaajista työskentelee pääasiassa työantajansa tiloissa. Kotia työpaikkanaan pitää 4 prosenttia ja asiakkaan tiloja 11 prosenttia palkansaajista.

Enemmistö (56 %) palkansaajista pysyttelee työssään pääasiallisessa työskentelypaikassaan, mutta huomattava osa (44 %) tekee ainakin kuukausittain töitä muuallakin. Kymmenen prosenttia kaikista palkansaajista tekee työtä päivittäin myös muualla kuin pääasiallisessa työskentelypaikassaan.

Työmatkoihin käytetty aika vaihtelee maakunnittain

Pisimpiä työmatkoja tekevät ylemmät toimihenkilöt, mutta ero ei ole suuri palkansaajiin keskimäärin. Ylemmistä toimihenkilöistä 25 prosentilla työmatka kestää yli 30 minuuttia, kun kaikilla palkansaajilla vastaava osuus on 21 prosenttia. Palkansaajista 26 prosentilla työmatka kestää 10 minuuttia tai sen alle ja 58 prosentilla maksimissaan 20 minuuttia.

Työmatkoihin käytetty aika venyy pääkaupunkiseudulla sekä Uudellamaalla selkeästi pidemmäksi kuin muualla maassa. Uudellamaalla yhteen suuntaan kuljettu työmatka kestää keskimäärin 30 minuuttia, kun koko maassa työmatkan kesto on keskimäärin 23 minuuttia. Pisimmät työmatkat painottuvat Uudenmaan kehysalueille, lyhyimmät puolestaan Ahvenanmaalle ja Pohjanmaan maakuntiin.

Yhdensuuntaisen työmatkan keskimääräinen pituus minuuteissa vuonna 2019

Yhdensuuntaisen työmatkan keskimääräinen pituus minuuteissa vuonna 2019

Tutkimustulokset vuodelta 2019, koronan vaikutukset eivät näy

Työvoimatutkimuksen lisätutkimuksena selvitettiin vuonna 2019 tietoja töissä ja työpaikoilla tehtävistä työn organisoinnista ja työnajan järjestelyistä. Vastaukset ovat tutkimukseen osallistuneiden henkilökohtaisia näkemyksiä. Tiedot koskevat työllisten päätyötä.

Kyselyyn vastasi noin 11 200 henkilöä eri ikäryhmän, alueen ja sukupuolen mukaan. Tulokset on yleistetty koskemaan Suomessa vakinaisesti vuonna 2019 asuvia 15–74-vuotiaita työllisiä. Tutkimus on EU:n rahoittama.

On huomattava, että vuoden 2020 koronaepidemia on vaikuttanut työnteon järjestelyihin ja paikkoihin eikä tulosten voi näin ollen ajatella koskevan vuoden 2020 poikkeusoloja.

Linkit

Työvoimatutkimuksen lisätutkimukset Eurostatin sivulla

Eurostatin julkaisemat tulokset maittain

Tätä julkaisua täydentää artikkeli Työaikojen järjestely on selvästi helpompaa miehille kuin naisille – erot ovat monen tekijän summa Tieto&Trendit Artikkelit


Lähde: Työvoimatutkimus 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Taskinen 029 551 2690, Jere Immonen 029 551 3261, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (277,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 31.8.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Työaikajärjestelyt 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2019/17/tyti_2019_17_2020-08-31_tie_001_fi.html