Käsitteet ja määritelmät

Alityöllinen

Alityölliseksi luokitellaan työllinen henkilö, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla, joka tekee lyhennettyä työviikkoa työnantajan toimesta tai jolla ei ollut tarjolla työtä tilausten tai asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen takia. Siten alityöllinen on työllinen, joka itse haluaisi tehdä enemmän töitä.

Ammatti

Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.

Ammattiasema

Ammattiasema luokittelee työlliset palkatussa työssä oleviin eli palkansaajiin sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Yrittäjät voidaan luokitella lisäksi yksinäisyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Työttömän ammattiasema määräytyy työttömyyttä edeltäneen työpaikan ammatin mukaan.

Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.

Iltatyö

Iltatyö on kello 18-23 välisenä aikana tehtävää työtä.

Julkinen sektori

Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Kokoaikatyö

Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.

Lomautettu

Lomautetuksi määritellään työvoimatutkimuksessa henkilö, joka on ollut tutkimusviikon kokonaan poissa työstä (myös sivutyöstä) ja ilmoittaa haastattelussa poissaolon syyksi lomautuksen. Henkilö voi olla lomautettu joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautettu voi työvoimatutkimuksessa määrittyä joko työlliseksi, työttömäksi tai työvoimaan kuulumattomaksi (kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2009-04-28_men_006.html).

Määräaikainen työ

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka tekee ansiotyötä palkkaa tai palkkiota vastaan. Palkansaajat luokitellaan edelleen työntekijöihin ja toimihenkilöihin.

Piilotyötön

Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.

Pitkäaikaistyötön

Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan.

Päätyö

Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

Sairaspäivä

Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla.

Sivutyö

Palkansaajan tai yrittäjän päätyön ohella tekemä työ. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Useimmiten sivutyö on se työ, johon käytetään vähemmän aikaa tai josta saadut ansiot ovat vähäisemmät päätyöhön verrattuna.

Sivutyöaste

Sivutyötä tutkimusviikolla tehneiden työllisten prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Sosioekonominen asema

Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Luokittelussa käytetään Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokitusta.

Säännöllinen viikkotyöaika

Työllisen säännöllinen viikkotyöaika on tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Poissaolot eivät vaikuta säännölliseen viikkotyöaikaan. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö. Aiemmin on käytetty käsitettä normaali viikkotyöaika.

Tehdyt työtunnit vuodessa

Tehdyt työtunnit ovat kaikkien työllisten tekemien työtuntien summa eli toteutunut työpanos. Se voidaan laskea kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Tehdyissä työtunneissa ovat mukana pää- ja sivutyön tunnit sekä palkalliset ja palkattomat ylityötunnit.

Tehty viikkotyöaika

Tehty viikkotyöaika on työllisen palkansaajan, yrittäjän tai yrittäjäperheenjäsenen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan myös palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Tehty vuosityöaika

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Tehty vuosityöaika voidaan laskea erikseen myös palkansaajille.

Toimiala

Työllisten pää- ja sivutyölle määritellään toimiala työnantajan toimipaikan tai oman yrityksen toimialan mukaan. Toimialan määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen toimialaluokitusta.

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työnantajasektori

Työlliset jaetaan työnantajan mukaan julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori jakautuu edelleen valtioon ja kuntiin. Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä.

Työnantajayrittäjä

Yrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa.

Työssä olleet/ työstä poissa olleet

Työssä olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli työssä yhtenäkin päivänä tutkimusviikon aikana. Työstä poissa olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli tilapäisesti poissa työstä koko tutkimusviikon esimerkiksi loman, sairauden tai lomautuksen vuoksi.

Työssäoloaste

Työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Työttömyysaste

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työvoima

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.

Työvoimaosuus

Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Vuokratyö

Työsuhde, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta.

Vuorotyö

Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jos henkilö tekee pysyvästi vain tiettyä vuoroa, esimerkiksi yövuoroa, häntä ei lueta vuorotyötä tekeväksi

Vuosityöaika

Ks. tehty vuosityöaika

Yksinäisyrittäjä

Yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa.

Yksityinen sektori

Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Yksityiseen sektoriin luokitellaan ne, joilla työnantajana on yhtiö, myös valtioenemmistöinen tai kunnan omistama yhtiö, yksityinen henkilö, yritys, säätiö, osuuskunta tai yhdistys sekä itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkko ja seurakunnat, luetaan myös yksityiseen sektoriin.

Ylityö

Ylityötä on palkansaajan sopimuksen mukaisen työajan lisäksi päätyössä tekemä työ. Ylityö voi olla joko palkatonta tai palkallista, jolloin siitä saa korvauksen joko rahana tai vapaana.

Ylityöaste

Palkallista ylityötä tutkimusviikolla tehneiden palkansaajien prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Yrittäjä

Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

Yrittäjäperheenjäsen

Henkilö, joka työskentelee palkatta samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla.

Yötyö

Yötyö on kello 23-06 välillä tehtävää työtä.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Työmarkkinat > Työvoimatutkimus > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Työmarkkinat

Työvoimatutkimus


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute