1 Työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2012

1.1 Työllisten määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste nousi hieman vuonna 2012. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 69,0 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011. Miesten työllisyysaste oli 69,8 prosenttia ja naisten 68,1 prosenttia. Miesten työllisyysaste säilyi ennallaan, naisten työllisyysaste puolestaan kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2011. (Kuvio 1.)

Työllisyysasteeseen vaikuttavat myös väestön muutokset. 15–64-vuotias väestö, josta virallinen työllisyysaste lasketaan, väheni toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2012 tämän ikäryhmän koko oli keskimäärin 3 524 000 henkeä. Ikäryhmä pieneni yhteensä 30 000 hengellä vuosina 2011 ja 2012. Sen sijaan työikäisen väestön määrä (15–74-vuotiaat) kasvoi edelleen, sillä 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyi 30 000 hengellä vuonna 2012.

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1990–2012, 15–64-vuotiaat, %

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1990–2012, 15–64-vuotiaat, %

Työllisiä oli 2 483 000 vuonna 2012, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuonna 2011. Työllisten määrä oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuonna 2008 (kuvio 2). Vuoden 2011 vuosineljänneksiin verrattuna työllisyys kasvoi vuoden 2012 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta kääntyi laskuun neljännellä vuosineljänneksellä.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1990–2012, 15–74-vuotiaat

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1990–2012, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia oli 2 146 000 henkeä vuonna 2012, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Yrittäjien määrä puolestaan kasvoi hieman vuodesta 2011. Vuonna 2012 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli yhteensä 337 000. Tästä yrittäjäperheenjäsenten osuus oli 12 000. Kaikkien yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 13,6 prosenttia.

1.2 Naisten työllisyystilanne koheni edelleen

Naisten työllisyys nousi edelleen vuodesta 2011. Työllisten naisten määrä kasvoi 10 000:lla vuonna 2012. Miesten työllisyys säilyi puolestaan lähes ennallaan vuoteen 2011 verrattuna. Kuviossa 3 on esitetty aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan.

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 1992–2012, 15–74-vuotiaat

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 1992–2012, 15–74-vuotiaat

1.3 Nuorimman ja vanhimman ikäryhmän työllisyys parani

Muutokset eri ikäryhmien työllisyydessä ovat olleet varsin pieniä (kuvio 4). Työllisten lukumäärä kasvoi eniten 15–24-vuotiaiden ryhmässä, 10 000 hengellä. Ikäryhmän työllisyysaste nousi 1,5 prosenttiyksikköä. Myös 65–74-vuotiaiden ikäryhmän työllisyys on kasvanut tasaisesti, vaikkakin ryhmän työllisyys on edelleen vähäistä nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. 65–74-vuotiaiden työllisten määrä oli 52 000 vuonna 2012, mikä oli 7 000 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän ikäryhmän väestön määrä on samalla kasvanut 30 000 hengellä. 65–74-vuotiaista työllisistä 57,2 prosenttia oli yrittäjiä.

Kuvio 4. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1990–2012, %

Kuvio 4. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1990–2012, %

1.4 Työllisyys parani terveys- ja sosiaalipalveluissa edelleen

Kuviossa 5 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2011 ja 2012. Terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) työllisten määrä kasvoi edelleen 13 000 hengellä vuonna 2012. Myös liike-elämän palveluissa (M, N) työllisten määrä lisääntyi 9 000 hengellä.

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2011–2012, 15–74-vuotiaat

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2011–2012, 15–74-vuotiaat

Toimialaluokat (TOL 2008)

A, B      01–09      Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta
C-E 10–39 Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.
F 41–43 Rakentaminen
G 45–47 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
H 49–53 Kuljetus ja varastointi
I 55–56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J 58–63 Informaatio ja viestintä
K, L 64–68 Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
M, N 69–82 Liike-elämän palvelut
O 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
P 85 Koulutus
Q 86–88 Terveys- ja sosiaalipalvelut
R–U 90–99 Muu palvelutoiminta

Työllisyyden nousu kohdistui lähinnä yksityiselle sektorille, jossa työskenteli 12 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2011. Julkisella sektorilla työllisten määrä säilyi lähes samana; valtio työllisti 7 000 henkeä vähemmän ja kuntasektori puolestaan 6 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2011.

1.5 Tehtyjen työtuntien määrä pysyi lähes ennallaan

Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 4,0 miljardia työtuntia. Työllisten tekemien työtuntien määrä säilyi lähes samana vuoteen 2011 verrattuna. Myös työtuntien määrä työllistä kohti pysyi miltei ennallaan edellisvuodesta. Vuonna 2011 työlliset tekivät keskimäärin 1 631 työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 1 627 tuntia vuodessa.

Alityöllisten määrä väheni aavistuksen vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 alityöllisiä oli 110 000 henkeä. Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka vasten tahtoaan tekevät esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa.


Lähde: Työvoimatutkimus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Taskinen 09 1734 2690, Joanna Viinikka 09 1734 3796, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 5.3.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2012, 1 Työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2012/13/tyti_2012_13_2013-03-05_kat_001_fi.html

Jaa