Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015

Julkisen sektorin t&k-henkilöstö supistuu

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2015 kaikkiaan 76 000 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. T&k-henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 1 200 henkilöä. Yritysten t&k-menojen tuntuva aleneminen ei näkynyt t&k-henkilöstön määrässä ainakaan vielä 2015 vaan t&k-henkilöstön määrä pysyi käytännössä ennallaan. Sen sijaan julkisella sektorilla menojen supistuminen näkyi myös henkilöstön määrässä joka putosi yli kymmenen prosenttia. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli kolmasosa. Osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi henkilö viidestä oli nainen, julkisella- ja korkeakoulusektoreilla sen sijaan lähes joka toinen. T&k-henkilökunnasta 73 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta kaikkiaan 1 800 työvuotta ja oli yhteensä 50 400. Työvuosien vähennys tulee korkeakouluista ja julkiselta sektorilta, yrityksissä määrä pysyi kokolailla ennallaan. Työvuosista 59 prosenttia tehtiin yrityksissä.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2009-2015

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2009-2015

T&k-menojen lasku jatkuu mutta Suomi on edelleen t&k-intensiivinen maa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma oli vuonna 2015 noin 6,1 miljardia euroa, mikä on noin 440 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Menot laskivat yrityksissä, valtionhallinnon tutkimuslaitoksissa ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla. Korkeakoulusektorilla tutkimusmenot pysyivät käytännössä ennallaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan 1) vuonna 2016 laskevan edelleen noin 100 miljoonaa euroa kuuteen miljardiin euroon. Lievää laskua ennakoidaan kaikille sektoreille. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,8 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuudeksi vuonna 2015 muodostui 2,9 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka osuus on pudonnut viime vuosina, on se Suomessa edelleen maailman korkeimpia. Selvästi edellä ovat vuoden 2014 tietojen perusteella Etelä-Korea (4,3 %), Israel (4,1 %) sekä Japani (3,6 %). Ruotsi oli 3,16 prosentin bkt-osuudella tasoissa Suomen (3,17 %) kanssa vuonna 2014. Itävalta, Tanska ja Saksa ovat noin kolmen prosentin tasolla. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,95 prosenttia käytettiin vuonna 2014 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,38 prosenttia. Kansainväliset luvut löytyvät tilaston linkit-sivun kautta.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2007-2015 sekä arvio vuodelle 2016

Vuosi Sektori Yhteensä T&k-menojen BKT-osuus 3)
Yrityssektori 1) Julkinen sektori 2) Korkeakoulusektori
Milj. € % Milj. € % Milj. € % Milj. € % %
2007 4 513,4 72,3 564,7 9,0 1 164,6 18,7 6 242,7 100,0 3,35
2008 5 102,0 74,3 588,5 8,6 1 180,6 17,2 6 871,1 100,0 3,55
2009 4 847,2 71,4 656,5 9,7 1 282,8 18,9 6 786,5 100,0 3,75
2010 4 854,5 69,6 692,0 9,9 1 424,8 20,4 6 971,3 100,0 3,73
2011 5 047,4 70,5 684,4 9,6 1 431,8 20,0 7 163,7 100,0 3,64
2012 4 695,0 68,7 662,2 9,7 1 474,6 21,6 6 831,9 100,0 3,42
2013 4 602,4 68,9 643,6 9,6 1 438,1 21,5 6 684,2 100,0 3,29
2014 4 409,5 67,7 613,1 9,4 1 489,5 22,9 6 512,1 100,0 3,17
2015 4 047,3 66,7 543,1 8,9 1 480,5 24,4 6 070,9 100,0 2,90
2016 4) 3 998,2 67,0 539,4 9,0 1 432,6 24,0 5 970,2 100,0 2,81
1) Yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät kasvusta vuosien 2007 ja 2008 välillä noin 350 milj. euroa.
2) Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta).
3) BKT 2014 ja 2015 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2016 valtiovarainministeriön ennuste.
4) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 67 prosenttia ja osuus menojen rahoituksesta 53 prosenttia 2) . Julkinen sektori puolestaan vastaa yhdeksästä prosentista menoista, mutta rahoituksessa osuus on 21 prosenttia (ilman OKM:n korkeakoulujen perusrahoitusta). Ulkomailta tulevan t&k-rahoituksen osuus laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajajasektoreittain vuonna 2015

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajajasektoreittain vuonna 2015

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2015

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2015

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2009-2014

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2009-2014
Osittain ennakkotietoja tai arvioita. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2009-2014

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2009-2014
Osittain ennakkotietoja tai arvioita. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan t&k-menoissa tuntuva supistumien

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä vastaa 48 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Osuus nousi vuodesta 2014 kahdella prosenttiyksiköllä, vaikka menot sinänsä laskivat 100 miljoonaa euroa. Pirkanmaan t&k-menot olivat 770 miljoonaa ja Pohjois-Pohjanmaan 650 miljoonaa euroa ja osuudet koko maan menoista 11–13 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 80 prosenttia. Uudenmaan menot vähenivät neljä prosenttia, Pirkanmaalla oli seitsemän prosentin lasku, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa t&k-menot supistuivat noin 20 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin menoin mitaten 64 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 40 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat likimain 10 prosentin luokkaa.

Tilaustutkimusta 350 miljoonaa

Vuoden 2015 tiedonkeruuseen sisällytettiin koeluonteisesti kysymys tilatusta t&k-toiminnasta (liitetaulukko 2.). Tällä tarkoitetaan yrityksen tai organisaation ulkopuolelta tilattuja kokonaisia t&k-hankkeita tai projekteja, jotka eivät ole oman t&k-toiminnan palvelujen ostoa tai tukitoimintoja. Kerätyn aineiston kattavuus on rajallinen, koska t&k-tilaston kohteena ovat t&k-toimintaa itse harjoittavat yritykset tai organisaatiot, jolloin t&k:ta pelkästään tilaavat yksiköt jäävät pois.

Tilattua t&k:ta raportoitiin kaikkiaan 350 miljoonaa euroa, josta 84 miljoonaa ulkomailta. Yritysten ostot vastasivat 90 prosentista koko volyymista. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on varsin harvinaista. Palvelujen tarjoajista yritysten osuus oli 57 prosenttia eli 200 miljoonaa. Tässä roolissa myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaisten korkeakoulujen suorittamien tutkimuspalvelujen määrä oli 40 miljoonaa euroa.


1) Arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) Kotimaisten yritysten osuus rahoituksesta. Ulkomaisten yritysten rahoitus kuuluu luokkaan ulkomaat

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 27.10.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2015, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2015/tkke_2015_2016-10-27_kat_001_fi.html

Jaa