Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Naisia useampi kuin joka toinen t&k-henkilö

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli vuonna 2010 runsaat 9 600 henkilöä, mikä oli noin 300 enemmän kuin edellisvuonna. Naisten osuus nousi nyt ensimmäisen kerran yli 50 prosentin ja kunnissa yllettiin lähes 74 prosenttiin Vaikka valtionhallinnossa naisten osuus jäi hieman alemmaksi kuin julkisella sektorilla kaikkiaan, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kolme t&k-henkilöä neljästä oli naisia. Puolustusministeriön hallinnonalalla ainoastaan joka kuudes t&k-henkilökuntaan lukeutuva oli nainen.

Tutkimushenkilökunnasta 22 prosenttia oli tohtoreita ja lisäksi 50 prosenttia oli suorittanut lisensiaatin- tai jonkin muun yliopistotutkinnon. Tutkimustyötä tehneistä miehistä 77 prosentilla ja naisistakin 66 prosentilla oli akateeminen loppututkinto. Yliopistotutkinto oli yleisin (87 %) muissa julkisissa laitoksissa, joihin lukeutuu mm. sosiaaliturva- ja muut rahastot sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia. Opetus- ja kulttuuri-, ympäristö-, sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden hallinnonaloilla t&k-henkilöstö oli koulutustaustaltaan miltei kokonaan akateemista.

Kuvio 8. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2004–2010

Kuvio 8. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2004–2010

Julkisen sektorin t&k-henkilöstöstä 68 prosenttia oli tehtäviltään tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Osuus oli korkein, 79 prosenttia, muissa julkisissa laitoksissa. Ainoastaan maa- ja metsätalousministeriössä harvempi kuin joka toinen t&k-henkilökuntaan lukeutuva oli tutkija tai tuotekehitysinsinööri. Tutkijoista vajaa 46 prosenttia oli naisia.

Tutkimustyövuosien määrä likimain ennallaan

Tutkimustyövuosien määrä nousi edellisvuodesta joillakin kymmenillä ollen kaikkiaan 7 400. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus tehdyistä tutkimustyövuosista oli 72 prosenttia ja yksin tutkijakoulutettujen eli tohtorien ja lisensiaattien osuus 27 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla miltei kaikki työvuodet olivat akateemisten vastuulla, maa- ja metsätalousministeriössä runsas puolet. Tehtävien mukaan tarkastellen kaksi kolmasosaa tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenaloittain tarkastellen julkisen sektorin tutkimustyövuosista 36 prosenttia kohdistuu tekniikan alalle. Sähkötekniikan osuus tekniikan alan t&k:sta on reilu neljännes. Työvuosien mitaten maa- ja metsätaloustieteet on kuitenkin suurin yksittäinen tieteenala. Vain kaksi prosenttia työvuosista on humanistista tutkimusta.

Kuvio 9. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2004–2010

Kuvio 9. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2004–2010

Kuvio 10. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2010

Kuvio 10. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2010

Tutkimusmenojen kasvu jatkuu

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot julkisella sektorilla nousivat vuonna 2010 yli 690 miljoonaan euroon, mikä sisälsi kasvua edellisvuodesta noin 35 miljoonaa euroa. Kasvusta valtaosa (25 milj. €) kohdistui valtionhallintoon ja siellä lähinnä työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloille. Puolustusministeriön t&k-menot laskivat eniten, yli kuusi miljoonaa euroa. YVT-sektorin (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) piirissä t&k-työhön käytettiin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkisen sektorin osuus kaikista t&k-menoista on kymmenen prosenttia. Vuonna 2011 tutkimusmenoihin tulee arviolta ainoastaan muutaman miljoonan euron lisäys.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista on 87 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvästi suurin tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittava valtionhallinnon lohko. Sen alaisten laitosten osuus valtionhallinnon t&k-menoista on 45 prosenttia. Tutkimusta harjoitetaan merkittävässä määrin myös maa- ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Julkisen sektorin t&k-toiminta tapahtuukin valtaosin tekniikan, maatalouden sekä lääke- ja terveystieteiden alojen tutkimuslaitoksissa.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 46 prosenttia. Valtionhallinto vastasi 45 prosentista julkisen sektorin yksikköjen omien budjettien ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Varsinaisesti oman sektorin ulkopuolelta kotimaiset yritykset rahoittivat julkisten laitosten tutkimusmenoja runsaat 60 miljoonaa euroa ja ulkomaisen rahoituksen määrä oli yli 80 miljoonaa euroa. 65 prosenttia ulkomaisesta rahoituksesta oli EU:n tutkimusrahoitusta. Kotimaisten yritysten rahoitus laski edellisvuodesta yli 20 miljoonalla eurolla ja ulkomainen rahoitus kasvoi lähes saman verran.

Kuvio 11. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2010

Kuvio 11. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2010

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset; kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 27.10.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2010, Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2010/tkke_2010_2011-10-27_kat_003_fi.html

Jaa