Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimushenkilökunnasta 72 prosenttia akateemisia

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteli vuonna 2009 noin 9 300 henkilöä. Henkilöiden kokonaismäärä laski edellisvuodesta runsaalla sadalla. Kun naisten osuus oli julkisella sektorilla kokonaisuudessaan 48 prosenttia, kunnissa yllettiin 70 prosenttiin ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan (YVT) piirissäkin 63 prosenttiin. Vaikka valtionhallinnossa osuus jäi hieman alemmaksi kuin julkisella sektorilla kaikkiaan, nousi opetusministeriössä osuus yli 73 prosenttiin. Puolustusministeriön hallinnonalalla ainoastaan joka kahdeksas t&k-henkilökuntaan lukeutuva oli nainen.

Tutkimushenkilökunnasta 21 prosenttia oli tohtoreita ja lisäksi 51 prosenttia oli suorittanut lisensiaatin- tai jonkin muun yliopistollisen loppututkinnon. Tutkimustyötä tehneistä miehistä 77 prosentilla ja naisistakin 66 prosentilla oli akateeminen loppututkinto. Yliopistotutkinto oli yleisin (86 %) muissa julkisissa laitoksissa, joihin lukeutuu mm. sosiaaliturva- ja muut rahastoja sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia. Kuitenkin sekä opetus-, liikenne- ja viestintä- että ympäristöministeriön hallinnonaloilla t&k-henkilöstö oli koulutustaustaltaan miltei kokonaan akateemista.

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2003–2009

Kuvio 9. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2003–2009

Julkisen sektorin t&k-henkilöstöstä 68 prosenttia oli tehtäviltään tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä. Osuus nousi vuodesta 2008 kahdella prosenttiyksiköllä. Tutkijoista 44 prosenttia oli naisia. Muissa julkisissa laitoksissa tutkijoiden osuus ylitti 80 prosenttia. Ainoastaan maa- ja metsätalousministeriössä harvempi kuin joka toinen t&k-henkilökuntaan lukeutuva oli tutkija tai tuotekehitysinsinööri.

Tutkimustyövuosien määrä väheni selvästi

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta vajaalla 300:lla ja oli yhteensä runsaat 7 300. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus tehdyistä tutkimustyövuosista sen sijaan nousi neljällä prosenttiyksiköllä 71 prosenttiin. Tutkijakoulutettujen eli tohtorien ja lisensiaattien osuus tutkimustyövuosista oli 27 prosenttia. Opetusministeriön hallinnonalalla käytännössä kaikki työvuodet olivat akateemisten vastuulla, maa- ja metsätalousministeriössä hieman yli puolet. Tehtävien mukaan tarkastellen kaksi kolmasosaa tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä, opetusministeriössä lähes sata prosenttia.

Päätieteenaloittain tarkastellen julkisen sektorin tutkimustyövuosista 36 prosenttia kohdistuu tekniikan alalle. Sähkötekniikan osuus tekniikan alan t&k:sta on reilu neljännes. Maa- ja metsätaloustieteet on kuitenkin suurin yksittäinen tieteenala, kun julkisella sektorilla harjoitettua tutkimustoimintaa mitataan työvuosin. Vain 14 prosenttia työvuosista on yhteiskuntatieteellistä tai humanistista tutkimusta..

Kuvio 10. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2003–2009

Kuvio 10. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vuosina 2003–2009

Kuvio 11. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2009

Kuvio 11. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan ja tieteenaloittain vuonna 2009

Tutkimusmenojen kasvu erittäin nopeaa

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kokonaissumma oli vuonna 2009 kaikkiaan 657 miljoonaa euroa. T&k-menot kasvoivat edellisvuodesta liki 70 miljoonaa euroa eli lähes 12 prosenttia. Kasvusta puolet oli käyttömenojen lisäystä. Yhtä nopeaan kasvuun ei ole ylletty 1980-luvun lopun jälkeen. 80 prosenttia kasvusta kohdistui valtionhallintoon ja siellä lähinnä työ- ja elinkeinoministeriöön sekä puolustusministeriöön. T&k-menot vähenivät ainoastaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloilla. Kuntiin tilastoitiin t&k-menoja kaksinkertaisesti vuoteen 2008 verrattuna. Mukana tosin oli aiempaa useampia kuntia. Vuonna 2010 tutkimusmenoiksi arvioidaan 644 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin osuus kaikista t&k-menoista on kymmenen prosenttia.

Julkisen sektorin t&k-menoista valtaosa, 88 prosenttia, kirjautuu valtion hallinnonaloille. Kuntien osuus on kaksi prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvästi suurin tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittava valtionhallinnon lohko. Sen alaisten laitosten osuus valtionhallinnon t&k-menoista on 44 prosenttia. Tutkimusta harjoitetaan merkittävässä määrin myös maa- ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Julkisen sektorin t&k-toiminta tapahtuukin valtaosin tekniikan, maatalouden sekä lääke- ja terveystieteiden alojen tutkimuslaitoksissa.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 46 prosenttia eli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Valtionhallinto vastasi 41 prosentista julkisen sektorin yksikköjen omien budjettien ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Varsinaisesti oman sektorin ulkopuolelta kotimaiset yritykset rahoittivat julkisten laitosten tutkimusmenoja 85 miljoonalla eurolla ja ulkomaisen rahoituksen määrä oli 63 miljoonaa euroa. 64 prosenttia ulkomaisesta rahoituksesta oli EU:n tutkimusrahoitusta.

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2009

Kuvio 12. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2009

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset; kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 28.10.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2009, Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2009/tkke_2009_2010-10-28_kat_003_fi.html

Jaa