1 Tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään rahatulokäsitteeseen

1.1 Tavoitteena yhtenäinen käytäntö Euroopan unionin tilastoissa

Tilastovuodesta 2011 alkaen tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään käyttämään keskeisimpänä tulokäsitteenä kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja . Tätä ennen julkaisujen pääkäsite on ollut kotitalouksien käytettävissä olevat tulot.

Välttääkseen sekaannuksia tulonjakotilasto siirtyy julkaisuissaan käyttämään samaa tulokäsitettä, jota Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat käyttää EU-SILC-tutkimukseen perustuvissa tilastoissaan 1) . Yhtenäistäminen on tarpeen, koska tulonjakoa, pienituloisuutta ja muuta syrjäytymisuhkaa seurataan tarkasti sekä komissiossa että kansallisella tasolla niin Eurostatin julkaisemien tilastojen kuin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Suomen EU-SILC-tiedot laaditaan tulonjakotilaston aineistosta.

Siirtymävaiheessa Tilastokeskus julkaisee otosperusteisen tulonjakotilaston aikasarjoja molemmilla tulokäsitteillä. Nyt pois jätettävien tuloerien tulonjaollista merkitystä analysoidaan tarkemmin tulevissa tulonjakotilaston julkaisuissa.

1.2 Laskennallinen asuntotulo ja myyntivoitot eivät kuulu rahatulokäsitteeseen

Aikaisemmin julkaistut käytettävissä olevia tuloja kuvaavat tilastot ovat sisältäneet kaikkina vuosina ns. laskennallisen asuntotulon sekä veronalaiset luovutusvoitot (eli myyntivoitot). Molemmat tuloerät on tässä käsitteessä luokiteltu osaksi omaisuustuloja. Kotitalouden käytettävissä olevien rahatulojen käsitteeseen nämä tuloerät eivät kuulu 2) .

Käsitteen muutos koskee ainoastaan tulonjakotilaston julkaisukäytäntöä. Tulonjakotilaston perusaineistoon mainitut tuloerät kerätään jatkossakin ja niitä koskevia tietoja on saatavilla.

Tulonjakotilaston aikasarjasta voidaan tarvittaessa tuottaa joustavasti tietoja monilla erilaisilla tulokäsitteillä. Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon perustuva aikasarja kuvaa kotitalouksien tuloja alkaen vuodesta 1987, ja sen ajallista vertailukelpoisuutta ylläpidetään jatkuvasti.

1.3 Kansainväliset suositukset ja käytännöt asuntotulosta toimeentulon osana

Asuntotulo kuvaa asuntovarallisuuden tuottoa asukkaalle silloin, kun tämä tuotto kulutetaan omistajataloudessa. Se lasketaan tulonjakotilastossa ns. vuokraekvivalenssimenetelmällä, jossa omistajan asunnostaan saama rahallinen etu lasketaan vastaavanlaisen asunnon markkinavuokran perusteella (tarkemmin, ks. Käsitteet ja määritelmät).

Tulojen mittaamista koskevissa kansainvälisissä suosituksissa 3) asuntotulo ( imputed rent ) lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä tulokäsite on ollut päähuomion kohteena kansallisen tulonjakotilaston julkaisuissa tilaston perustamisesta (1977) vuoteen 2010 asti.

EU-SILC ei kuitenkaan noudata suosituksia laskennallisen asuntotulon osalta. Kun Euroopan Unioni aloitti harmonisoitujen tulotilastojen keräämisen vuonna 2004, jäsenmaat sopivat, että asuntotulo muodostetaan osaksi käytettävissä olevia tuloja, mutta suosituksen käytännön toteutusta lykättiin. Vertailukelpoisuusongelmien takia EU ei toistaiseksi sisällytä asuntotuloa tulokäsitteeseen. Lähes kaikki EU-SILC:iin osallistuvat 30 maata ovat kuitenkin muodostaneet laskennallisen asuntotulon viimeistään vuodesta 2007 alkaen, joten tieto on tarkempaa tutkimusta varten saatavilla tutkimuksen perusaineistossa.

1.4 Kansainväliset suositukset ja käytännöt myyntivoitoista osana kotitalouksien tuloja

Tulonjakotilastossa aikaisemmin käytettyyn kotitalouksien käytettävissä olevan tulon käsitteeseen kuuluneet veronalaiset luovutusvoitot ja niistä maksetut verot jätetään huomiotta samasta syystä kuin laskennallinen asuntotulo: niitäkään ei ole luettu kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen osaksi Eurostatin tulotilastoissa. Kansainvälisissä suosituksissakaan epäsäännöllisesti kertyvien yksittäisten myyntivoittojen ei katsota kuuluvan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen käsitteeseen.

Myyntivoittojen kohdentumisesta väestöryhmille ja ajallisesta vaihtelusta kiinnostuneita kehotetaan käyttämään aineistolähteenä tulonjaon kokonaistilastoa .

Tulonjaon kokonaistilasto perustuu koko väestön kattaviin hallinnollisiin rekistereihin. Kokonaisaineistona se kuvaa otosaineistoa luotettavammin myyntivoittojen kaltaisia harvinaisia ja usein suuruutensa takia tuloerojen kannalta merkityksellisiä tuloeriä.

Tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä laskennallisia tuloeriä eikä sellaisia tuloeriä, joista ei ole tietoja hallinnollisissa aineistoissa, kuten esimerkiksi elatusavuista tai eräistä ulkomaan tulolajeista 4) .


1) Eurostat julkaisee verkkosivuillaan EU-SILC -tutkimukseen perustuvia tilastoja noin 30 maan tulonjaosta, erityisesti pienituloisuudesta, sekä muista elinoloista. Suomen osalta tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistosta. Molempia lähteitä käytettäessä on syytä huomata, että Eurostat ilmaisee tilastovuoden tiedonkeruuhetken perusteella, mutta Tilastokeskuksen julkaisemana samat tiedot kytketään tietojen viitevuoteen (esimerkiksi EU-SILC 2011 julkaistaan Suomessa nimellä Tulonjakotilasto 2010). Yhdenmukaistamisesta huolimatta Eurostatin ja Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin jää kuitenkin vielä pieniä eroja, esimerkiksi luontoisetujen ja alle 16-vuotiaiden tulojen osalta. Yleensä näillä eroilla ei ole havaittavaa merkitystä.
2) Samassa yhteydessä tulonimikkeistöön tehdään pienempiä muutoksia, joista on täydellinen kuvaus tulonjakotilaston laatuselosteessa (päivitetään kevään 2013 kuluessa).
3) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011, UNECE, 2012, ja ILO (2004): Resolution 1: Resolution concerning Household Income and Expenditure Statistics, adopted at the international Conference of Labour Statisticians, December, Geneva.
4) Otos- ja kokonaistilaston sisällön eroavaisuuksia kuvataan tulonjakotilaston laatuselosteen kohdassa 7.

Lähde: Tulonjakotilasto 2011, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.1.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2011, 1 Tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään rahatulokäsitteeseen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_001_fi.html