2. Pienituloisuus väestöryhmittäin

2.1 Pienituloisuus kotitalouden elinvaiheen mukaan

Yhden hengen talouksien ja yksinhuoltajien pienituloisuusaste oli vuonna 2009 selvästi suurempi kuin niiden kotitalouksien, joissa asui vähintään kaksi aikuista (taulukko 2.1). Yhden hengen talouksien köyhyysriski oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2008. Pienituloisten yhden hengen talouksien määrä väheni noin 17 000:lla ja pienituloisuusaste putosi 28,4:ään. Alle 35-vuotiailla yhden hengen talouksilla köyhyysriski on toisaalta hieman kasvanut.

Lapsettomien parien pienituloisuusaste oli suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla ja pienituloisia lapsettomiin pareihin kuuluvia henkilöitä oli ensimmäistä kertaa yli 100 000. Lapsettomista pareista köyhyysriski oli selvästi suurin alle 35-vuotiailla. Niistä lapsettomista pareista, joiden viitehenkilö, eli kotitalouden suurituloisin henkilö, oli vähintään 35-vuotias, vain alle neljä prosenttia kuului pienituloisiin. Kahden huoltajan lapsiperheiden pienituloisuusaste pysyi vuonna 2009 suunnilleen edellisvuoden tasolla. Pienituloisuusaste oli suurin niissä lapsiperheissä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia.

Taulukko 2.1 Pienituloisuusaste (%) kotitalouden elinvaiheen mukaan

Vuosi 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009
Yhden hengen taloudet yhteensä 20,4 25,5 31,4 29,3 30,7 30,1 28,4
Yhden hengen talous, ikä alle 35 35,5 34,8 44,2 40,9 41,5 36,7 38,5
Yhden hengen talous, ikä 35–64 17,3 24,1 24,2 24,5 24,9 26,6 25,3
Yhden hengen talous, ikä 65– 12,5 20,2 31,0 26,9 30,4 29,8 25,8
Yksinhuoltajat 8,1 22,3 25,4 25,2 32,3 27,3 26,9
Lapsettomat parit yhteensä 4,8 5,4 6,4 5,9 6,1 6,0 6,7
Lapsettomat parit, ikä alle 35 12,7 13,5 14,8 12,0 11,4 14,7 18,1
Lapsettomat parit, ikä 35–64 2,7 2,9 3,7 3,4 4,0 3,1 3,6
Lapsettomat parit, ikä 65–- 1,8 3,3 5,0 5,6 5,9 4,2 3,1
Parit joilla lapsia yhteensä 4,0 8,5 7,9 8,7 9,8 10,4 10,2
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v 4,4 11,2 11,8 11,0 12,2 14,8 12,7
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v 4,1 9,7 9,3 12,1 13,0 13,2 15,3
Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v 2,9 5,6 3,2 4,5 6,5 5,9 5,1
Parit, joilla lapsia, nuorin 13–17 v 4,8 5,5 6,7 5,3 4,8 3,5 4,7
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v. lapsia 4,6 11,2 9,0 10,9 9,2 10,8 8,8
Muut 3,9 6,0 8,5 7,9 8,2 6,4 8,1
Kaikki kotitaloudet 7,2 11,3 12,8 12,5 13,5 13,3 13,1

Pienituloisten kahden huoltajan lapsiperheiden keskimääräiset tulot olivat vuonna 2009 lähempänä pienituloisuusrajaa kuin aikaisemmin. Niitä kahden huoltajan lapsiperheissä asuvia, joiden tulot olivat alle puolet mediaanituloista, oli 17 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Vuonna 2009 pienituloisista kahden huoltajan lapsiperheistä vain 40 prosentilla tulot olivat alle puolet mediaanituloista (kuvio 2.1). Yhden hengen talouksien köyhyysaste pieneni, jos pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia mediaanituloista, mutta niitä yhden hengen talouksia, joiden tulot olivat alle 50 prosenttia mediaanituloista, oli vuonna 2009 enemmän kuin vuonna 2008. Pienituloisista yhden hengen talouksista jo 54 prosentilla tulot olivat alle puolet mediaanituloista.

Kuvio 2.1 Pienituloisten talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2009

Kuvio 2.1 Pienituloisten talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2009

Pienituloisten yhden hengen talouksien tulojakaumassa on suuria ikäryhmittäisiä eroja. Lähes joka kolmannella alle 35-vuotiaista yksin asuvista, eli viidellä kuudesosalla tähän ryhmään kuuluvista pienituloisista, tulot olivat alle 50 prosenttia mediaanituloista (kuvio 2.2). Vähintään 65-vuotiaista yksin asuvista vain 7 prosentilla, ja saman ryhmän pienituloisista vain 28 prosentilla, tulot olivat alle 50 prosenttia mediaanituloista.

Kuvio 2.2 Pienituloisten yhden hengen talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2009

Kuvio 2.2 Pienituloisten yhden hengen talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2009

2.2 Pienituloisuus henkilön sosioekonomisen aseman mukaan

Pienituloisuus kohdistuu suurelta osin niihin sosioekonomisiin ryhmiin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Vuonna 2009 vain 14 prosenttia pienituloisista kuului palkansaajiin tai yrittäjiin (kuvio 2.3). Lisäksi pienituloisiin kuului 127 000 alle 16-vuotiasta henkilöä. Heistä hieman yli puolet kuului kotitalouteen, jonka viitehenkilö oli yrittäjä tai palkansaaja. Suurin pienituloisten ryhmä oli eläkeläiset. Pienituloisia eläkeläisiä oli vuonna 2009 noin 172 000, eli joka neljäs pienituloinen oli eläkeläinen. Opiskelijoita ja työttömiä oli pienituloisten joukossa suunnilleen yhtä paljon kuin alle 16-vuotiaita.

Kuvio 2.3 Pienituloisten talouksien rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 ja 2009

Kuvio 2.3 Pienituloisten talouksien rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 ja 2009

Työttömien pienituloisuusaste oli selvästi suurin sosioekonomisista ryhmistä. Lähes joka toinen työtön oli pienituloinen vuonna 2009 (taulukko 2.2). Opiskelijoista noin joka kolmas oli pienituloinen. Työttömien pienituloisuusaste on pudonnut vuodesta 2008, mutta koska työttömiä oli edellisvuotta enemmän, kasvoi työttömien pienituloisten lukumäärä 12 000:lla. Opiskelijoiden pienituloisuusaste pysyi lähes ennallaan, mutta pienituloisten opiskelijoiden lukumäärä kasvoi 13 500:lla, sillä myös opiskelijoita oli vuonna 2009 enemmän kuin vuonna 2008.

Palkansaajaryhmistä ylempien toimihenkilöiden pienituloisuusaste oli vuonna 2009 alle prosentin. Alemmista toimihenkilöistä vain yksi kolmestakymmenestä ja työntekijöistä vain yksi kahdestakymmenestä oli pienituloinen. Yrittäjien kohdalla pienituloisuus oli yleisempää. Yksinäisyrittäjillä ja maatalousyrittäjillä oli työnantajayrittäjiä suurempi köyhyysriski.

Taulukko 2.2 Pienituloisuusaste (%) henkilön sosioekonomisen aseman mukaan

Vuosi 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009
Yrittäjät 11,8 13,4 12,4 12,2 12,5 12,3 11,8
Maatalousyrittäjä 9,9 14,8 12,8 12,3 10,4 7,6 11,4
Työnantajayrittäjä 10,3 7,2 5,5 6,6 7,6 8,6 5,7
Yksinäisyrittäjä 14,8 17,3 17,3 16,6 17,1 16,9 16,5
Palkansaajat 1,5 2,8 2,7 2,7 3,4 3,0 3,1
Ylemmät toimihenkilöt 0,3 0,6 0,6 0,5 1,0 0,7 0,7
Alemmat toimihenkilöt 1,5 2,4 2,9 2,8 3,2 3,3 3,3
Työntekijät 2,1 4,6 4,2 4,2 5,5 4,5 4,9
Opiskelijat 19,8 23,7 31,1 29,7 29,7 31,6 32,2
Eläkeläiset 6,5 11,2 15,4 15,0 16,6 16,1 14,0
Eläkkeellä oleva maatalousyrittäjä 11,9 15,9 24,1 21,0 24,1 24,5 19,9
Eläkkeellä oleva muu yrittäjä 4,9 12,6 12,3 11,8 13,6 13,6 14,3
Eläkkeellä oleva toimihenkilö 2,3 3,6 8,5 8,2 8,5 7,5 7,5
Eläkkeellä oleva työntekijä 5,3 12,8 18,1 18,8 21,2 21,7 17,2
Muu eläkeläinen 15,2 23,4 28,4 31,3 31,7 31,4 34,6
Muut ammatissa toimimattomat 12,0 21,6 25,7 25,4 26,0 26,5 24,6
Työttömät 19,8 38,3 44,4 43,7 48,1 52,5 49,4
Alle 16-vuotiaat 4,4 11,9 11,3 12,2 14,0 13,5 13,3
Kaikki kotitaloudet 7,2 11,3 12,8 12,5 13,5 13,3 13,1

Eläkeläisten köyhyysriski on pienentynyt hieman vuoden 2005 jälkeen. Eläkeläisten alaryhmistä eläkkeellä olevien muiden kuin maatalousyrittäjien ja ennen kaikkea ryhmän ’muut eläkeläiset’ köyhyysriski on samanaikaisesti kuitenkin kasvanut. Ryhmään muut eläkeläiset kuuluvat ne eläkkeellä olevat henkilöt, joilla ei ole aiempaa työhistoriaa, tai joille eläkkeelle jääntiä edeltävää toimintaa ei ole pystytty määrittelemään. Tässä ryhmässä - toisin kuin muissa eläkeläisten ryhmissä - kansaneläkkeiden osuus bruttotuloista on suurempi kuin yksityisen sektorin työeläkkeiden. Eläkeläisten rakenne on muuttunut varsin paljon viime vuosina, mikä täytyy huomioida eläkeläisten pienituloisuustarkastelussa, sillä eläkkeelle jääntiä edeltävällä toiminnalla on suuri merkitys eläkeläisten tulotasoon ja köyhyysriskiin. Pienituloisimpien eläkeläisryhmien, eläkkeellä olevien maatalousyrittäjien ja muiden eläkeläisten, osuus kaikista eläkeläisistä on pienentynyt 2000-luvulla. Suurimmaksi eläkeläisten ryhmäksi ovat nousseet eläkkeellä olevat toimihenkilöt (kuvio 2.4).

Kuvio 2.4 Pienituloisten eläkeläistalouksien rakenne entisen toiminnan mukaan vuosina 2000 ja 2009

Kuvio 2.4 Pienituloisten eläkeläistalouksien rakenne entisen toiminnan mukaan vuosina 2000 ja 2009

Kun pienituloisuutta eri sosioekonomisissa ryhmissä tarkastellaan sen mukaan, ovatko tulot alle 50 prosenttia mediaanista vai 50–60 prosenttia mediaanista, havaitaan merkittäviä eroja ryhmien kesken (kuvio 2.5). Paitsi että palkansaajilla on sosioekonomisista ryhmistä alhaisin köyhyysriski, on pienituloisista palkansaajista vain alle neljäsosalla tulotaso alle puolet mediaanitulosta. Myös pienituloisista eläkeläisistä valtaosalla, 69 prosentilla, on tulotaso suhteellisen lähellä pienituloisuusrajaa. Erityisesti opiskelijoiden ryhmässä on köyhyysriski suurimmalla osalla pienituloisia varsin syvää. Peräti 71 prosentilla pienituloisista opiskelijoista, ja 23 prosentilla kaikista opiskelijoista, tulot jäävät alle puoleen mediaanituloista. Kahdella kolmasosalla pienituloisista työttömistä tulot ovat alle 50 prosenttia mediaanista.

Kuvio 2.5 Pienituloisten talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009

Kuvio 2.5 Pienituloisten talouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009

Pienituloisista eläkeläisistä lähellä pienituloisuusrajaa olevia tuloja on suurimmaksi osaksi eläkkeellä olevilla toimihenkilöillä, työntekijöillä ja muilla kuin maatalousyrittäjillä. Vuonna 2009 pienituloisista eläkkeellä olevista toimihenkilöistä vain 11 prosentilla, ja kaikista eläkkeellä olevista toimihenkilöistä alle prosentilla, tulot jäivät alle 50 prosenttiin mediaanista (kuvio 2.6). Sen sijaan yli 60 prosentilla pienituloisista ryhmässä muut eläkeläiset tulot jäivät alle puoleen mediaanituloista. Jos rajaksi asetetaan 50 prosenttia mediaanituloista, on muiden eläkeläisten pienituloisuusaste 21 prosenttia, kun se kaikilla eläkeläisillä on 4,3 prosenttia. Pienituloisuusrajan muuttaminen alemmalle tasolle korostaa niiden eläkeläisten köyhyysriskiä, joiden pääasiallinen eläketulo koostuu kansaneläkkeestä.

Kuvio 2.6 Pienituloisten eläkeläistalouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja eläkettä edeltävän toiminnan mukaan vuonna 2009

Kuvio 2.6 Pienituloisten eläkeläistalouksien rakenne tulotason (prosenttia mediaanituloista) ja eläkettä edeltävän toiminnan mukaan vuonna 2009

Lähde: Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli (09) 1734 3497, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 26.1.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2009, 2. Pienituloisuus väestöryhmittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2009/02/tjt_2009_02_2011-01-26_kat_002_fi.html

Jaa