Julkaistu: 1.10.2020

Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuonna 2018 – epäpuhtauspäästöt jatkoivat laskuaan

Suomalaisten tuottamat kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2018. Samaan aikaan ilman epäpuhtauksien päästöt laskivat. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla olivat 60 miljoonaa tonnia, mikä oli lähes 2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Merkittävin tekijä kasvun taustalla oli energiantuotannon päästöjen kasvu 8 prosentilla vuoteen 2017 verrattuna. Bioperäiset hiilidioksidipäästöt, joita ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi, puolestaan kasvoivat 3 prosenttia ollen 42 miljoonaa tonnia. Ilman epäpuhtauksien päästöistä eniten vähenivät typpidioksidipäästöt 7 prosenttia ja rikkidioksidipäästöt 6 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2017 ja 2018, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2017 ja 2018, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

Teollisuuden ja kaupan päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Eniten kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun vaikutti energiahuollon päästöjen lisääntyminen. Energiahuollon kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät 8 prosenttia vuodesta 2017 lauhdesähkön tuotannon lisääntyessä. Energiahuollon vuosittaiset päästömäärät vaihtelevat huomattavasti etenkin sähkön tuonnin ja fossiilisen lauhdesähkön tuotannon mukaan, joiden määrät puolestaan riippuvat vesivoiman saatavuudesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Myös rakentamisen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat lähes 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Kotitalouksilla sen sijaan sekä lämmityksestä että liikenteestä syntyneet päästöt laskivat. Rakennusten lämmityksen päästöt laskivat 7 prosenttia, koska sää oli edellistä vuotta lämpimämpi ja energian tarve siten pienempi. Kotitalouksien liikenteestä syntyneet päästöt taas laskivat 4 prosenttia bensiinin kulutuksen vähentymisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvun seurauksena.

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla päästöt kasvoivat prosentin vuodesta 2017. Maaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt nousivat 5 prosenttia edellisestä vuodesta dieselin käytön lisääntyessä ja liikennepolttoaineiden bio-osuuksien laskiessa.

Epäpuhtauspäästöt vuosina 2008-2018, tuhatta tonnia

Epäpuhtauspäästöt vuosina 2008-2018, tuhatta tonnia

Samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöihin kuulumattomat ilmapäästöt laskivat vuoteen 2017 verrattuna. Eniten laskivat typenoksidipäästöt, jotka olivat 7 prosenttia alempana viime vuoden tasoa, sekä rikkidioksidipäästöt, jotka laskivat 6 prosenttia edellisvuodesta. Tähän kehitykseen vaikutti eniten rikkidioksidipäästöjen lasku 7 prosentilla energiahuollossa ja typenoksidipäästöjen väheneminen maa- ja vesiliikenteessä. Kotitalouksien liikenteestä syntyneet bioperäiset hiilidioksidipäästöt laskivat 5 prosenttia nestemäisten polttoaineiden bio-osuuksien vähentymisen seurauksena.

Myös hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt laskivat 3 prosenttia edellisvuodesta. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät suurilta osin kotitalouksien puun poltosta ja liikenteestä. NMVOC-päästöjä syntyy runsaasti maataloudessa ja kotitalouksien puun poltosta. Pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet 1 prosentin edellisestä vuodesta. Hiukkaspäästöjen vähenemistä on tapahtunut erityisesti energiahuollossa ja liikenteessä.

Ilmapäästöt toimialaryhmittäin 2018, tonnia

  Kasvihuonekaasut (CO2-foss, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv. Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio) Hiukkaset, < 2,5 m (PM 2,5) Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO2)
Maa-, metsä- ja kalatalous 8 125 541 807 828 999 14 169 6 529
Kaivostoiminta ja louhinta 478 298 464 1 301 2 001 1 779
Metsäteollisuus 2 927 592 20 667 695 1 514 25 599 18 986
Öljynjalostus ja kemikaalien valmistus 3 794 936 172 223 345 1 005 3 329
Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 3 539 850 6 078 403 1 627 3 103
Muu teollisuus 1 683 362 148 794 503 5 085 2 798
Energiahuolto 16 904 557 12 289 835 373 15 283 26 834
Vesi- ja jätehuolto 2 370 733 316 374 22 255 973
Rakentaminen 1 458 205 70 168 462 6 463 6 838
Kauppa 500 504 66 107 49 197 293
Maaliikenne 4 195 317 503 888 943 3 414 16 366
Vesiliikenne 2 403 230 5 730 429 4 545 35 583
Ilmaliikenne 3 637 222 23 369 185 5 412 13 670
Muut palvelut ja hallinto 2 093 291 401 622 574 25 237 6 324
Kotitaloudet 6 183 802 6 184 341 10 181 247 696 14 617
YHTEENSÄ 60 296 440 41 664 516 18 283 357 988 158 022

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto lasketaan Euroopan unionin ympäristötilinpitoasetuksen mukaisesti. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat sektorijaosta, jota käytetään kasvihuonekaasujen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle. Tilastossa ei oteta huomioon metsän tai muun kasvillisuuden sitoman hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasujen inventaariosta ja kasvihuonekaasujen raportoinnista poiketen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös suomalaisten aiheuttamat päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla. Toimialoittaisista ilmapäästöistä puolestaan vähennetään ulkomaalaisten Suomen alueella tuottamat liikenteen päästöt. Määrittelyeroista johtuen toimialoittaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin Kasvihuonekaasuinventaarion mukaisessa raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle.


Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juuso Peltola 029 551 2330, Kai Skoglund 029 551 2675, ymparistotilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (194,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 1.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-7589. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tilma/2018/tilma_2018_2020-10-01_tie_001_fi.html