Julkaistu: 6.9.2019

Ammattikoulun käyneiden kokoaikatyön yleisin kuukausiansio 2 300 euroa vuonna 2018

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden palkansaajien kokoaikatyön yleisin kokonaisansio oli 2 300 euroa kuukaudessa vuonna 2018. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, ylityöansiot ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaiskuukausiansioiden jakauma vuonna 2018

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaiskuukausiansioiden jakauma vuonna 2018
Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin ja yksityisellä sektorilla yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Yllä oleva kuvio esittää ammatillisen koulutuksen käyneiden kokoaikaisten palkansaajien lukumäärän kokonaisansioiden mukaan.

Kuviossa kokonaisansiot on jaettu sadan euron luokkiin. Eniten ammatillisen koulutuksen suorittaneita palkansaajia oli välillä 2 300–2 399 euroa, noin 35 000 henkilöä. Tämä oli yleisin (moodi) ansioluokka. Tyypillisimpiä ammattiluokkia tässä ryhmässä olivat mm. päiväkotien lastenhoitajat, sosiaalialan hoitajat ja kiinteistöhuollon työntekijät.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 694 ja keskiarvo 2 881 euroa kuukaudessa. Puolet ansaitsi mediaania vähemmän, puolet enemmän. Sen sijaan kaikkiaan 60 prosenttia kokoaikaisista ammattikoulun suorittaneista ansaitsi keskiarvoa vähemmän. Tämä selittyy sillä, että suurimmat kokonaisansiot nostavat keskiarvoa.

Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien, ei pelkästään ammattikoulun käyneiden, yleisin kuukausiansio oli 2 600 euroa kuussa vuonna 2018. Vastaavasti mediaani oli 3 079 euroa ja keskiarvo 3 465 euroa.

Ammattikoulusta palvelu-, rakennus- ja teollisuusalan ammatteihin

Palkkarakennetilaston kaikista palkansaajista 36 prosenttia on suorittanut ammatillisen koulutuksen.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiksi palkansaajiksi luetaan Kansallisen koulutusaste 2016 -luokituksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattitutkinnon suorittaneet palkansaajat. Ammattikoulun jälkeen erikoisammattitutkinnon, alimman korkea-asteen tai korkeakoulututkinnon suorittaneita palkansaajia ei lueta mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ryhmään.

Koko- ja osa-aikaisten palkansaajien osuus koulutuksen ja ammattiryhmän mukaan vuonna 2018

Koko- ja osa-aikaisten palkansaajien osuus koulutuksen ja ammattiryhmän mukaan vuonna 2018
Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden enemmistö, 35 %, työskenteli vuonna 2018 palvelu- ja myyntityöntekijöinä. Yleisimpiä ammattiluokkia tässä ryhmässä olivat erilaiset hoitotyöntekijät, kuten sosiaalialan hoitajat, päiväkotien lastenhoitajat, lähihoitajat ja kotipalvelutyöntekijät. Myös myyjän ammatissa työskennelleiden määrä oli huomattava.

Muissa ammattiluokituksen pääryhmissä työskentelevien joukossa yleisimpiä ammattiluokkia olivat eri alojen korjaajat ja asentajat, rakennus- ja kuljetustyöntekijät, paperi- ja metallialan työntekijät sekä siivous- ja varastotyöntekijät.

Johtajina ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista työskenteli 0,4 prosenttia, eli neljä henkilöä tuhannesta.

Yllä olevassa kuviossa on esitetty vertailutietona alemman korkeakoulututkinnon, eli amk-tutkinnon tai yliopiston kandidaatin tutkinnon, suorittaneiden palkansaajien ammattiluokan pääryhmä. Vuonna 2018 he työskentelivät pääsääntöisesti asiantuntija- sekä erityisasiantuntijatehtävissä.

Ammattikoulun suorittaneiden yleisin ammatti on myyjä

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden koko- ja osa-aikaisten palkansaajien Ammattiluokituksen 2010 mukainen yleisin ammatti on myyjä. Tähän laajaan ammattiluokkaan kuuluvat mm. ruokakauppojen, vähittäisliikkeiden ja sekä autokauppojen myyjät.

Koko- ja osa-aikaisten myyjien kokonaistuntiansioiden mediaani oli 14,5 euroa vuonna 2018. Puolet myyjistä, eli noin 19 000 palkansaajaa, ansaitsi vähemmän kuin 14,5 euroa tunnissa ja puolet enemmän.

Kokonaistuntiansioihin, kuten kuukausiansioihin, on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut, eikä niistä ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Kokonaistuntiansiot on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika ei perustu tehtyihin työtunteihin, vaan tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhentämisen johdosta pidetyt vapaapäivät (pekkaset) on luettu tilastovuodesta 2018 lähtien mukaan palkattuihin tunteihin, ks. muutoksia tässä tilastossa .

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden koko- ja osa-aikaisten palkansaajien lukumäärä ja ansiot yleisimmissä ammattiluokissa vuonna 2018

Ammattiluokka Lukumäärä Kokonaistuntiansio, mediaani
5223 Myyjät 38 008 14,5
53213 Sosiaalialan hoitajat 30 069 15,9
53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 21 364 13,6
91121 Toimistosiivoojat ym. 18 158 11,7
8332 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 15 527 16,2
9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 14 623 14,7
53219 Muut lähihoitajat 13 341 16,2
5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 12 735 14,0
53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 11 823 15,4
34121 Sosiaalialan ohjaajat 11 204 15,7

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ansiot vaihtelevat koulutusalan mukaan

Ammatillisen koulutuksen tutkintoala oli yhteydessä tuntiansioiden tasoon vuonna 2018. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta valmistuneiden tuntiansioiden mediaani oli 3,9 euroa suurempi kuin terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneiden palkansaajien. Ero tuntiansioissa oli siis yli 20 prosenttia tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen hyväksi.

Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen ohella suurimmat mediaaniansiot olivat tekniikan (17,9 €) ja kaupan (16,7 €) aloilta valmistuneilla palkansaajilla.

Tyypillisimpiä tutkintoja näillä koulutusaloilla olivat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (ent. datanomi), kone-, metalli-, rakennus-, sähkö- ja autoalan perustutkinnot, talonrakentajan perustutkinto sekä merkonomin tutkinto.

Terveys- ja hyvinvointialan ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista yli puolet oli suorittanut lähihoitajan perustutkinnon vuonna 2018. Lähihoitajien perustutkinnon suorittaneiden osuus kaikista ammatillisen koulutuksen suorittaneista palkansaajista oli 13 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani koulutusalan mukaan vuonna 2018

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaani koulutusalan mukaan vuonna 2018

Miesvaltaisissa ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa suuremmat ansiot

Mitä suurempi osuus ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneista oli miehiä, sitä suurempi ansiotaso tutkinnon suorittaneilla palkansaajilla oli tyypillisesti vuonna 2018.

Tämä hahmottuu alla olevasta kuvasta. Siihen on kuvattu omana pisteenään jokainen yli 250 palkansaajaa vuonna 2018 sisältänyt ammatillisen koulutuksen tutkinto. Jokaiselle tutkinnolle on laskettu kokonaistuntiansioiden mediaani sekä miesten osuus tutkinnon suorittaneista palkansaajista.

Toinen keskeinen kuviosta havaittava seikka on tutkintojen sukupuolittuminen. Lukuisissa tutkinnoissa oli vuonna 2018 selkeä nais- tai miesenemmistö. Kaikista harvinaisimpia olivat tutkinnot, joissa miesten osuus oli 60 ja 80 prosentin välillä.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojen kokonaisansioiden mediaani ja miesten osuus kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2018

Ammatillisen koulutuksen tutkintojen kokonaisansioiden mediaani ja miesten osuus kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2018
Esimerkkejä naisvaltaisista tutkinnoista olivat kauneudenhoitoalan perustutkinto, hammashoitaja (alempi tutkinto) ja perushoitajan tutkinto. Miesvaltaisia tutkintoja olivat mm. putkiasentajan, rakennusmiehen ja lentokoneasentajan tutkinnot.

Lähde: Palkkarakenne 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 6.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/2018/pra_2018_2019-09-06_tie_001_fi.html