Julkaistu: 21.12.2017

Vaihtotase ylijäämäinen, ulkomainen nettovarallisuusasema negatiivinen

Vaihtotase kääntyi 1,3 miljardia euroa ylijäämäiseksi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvoi tuontia enemmän ja maksutaseen mukainen kauppatase oli ylijäämäinen. Ylijäämää kasvatti myös positiivinen ensitulon tili. Toisin sanoen Suomeen maksettiin enemmän sijoitustuloja, kuten korkoja ja osinkoja, kuin Suomesta ulkomaille. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli negatiivinen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase

Vaihtotase oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tätä selittivät sekä positiivinen ensitulon tili että ylijäämäinen kauppatase. Lisäksi palvelutaseen alijäämä supistui. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa nousi ylijäämäiseksi, mihin vaikutti erityisesti ylijäämäinen ensitulon tili.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutaseen alijäämä supistui 0,2 miljardiin euroon. Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä alijäämää kertyi 0,7 miljardia euroa

Kolmannen neljänneksen maksutaseen mukainen tavaravienti, 14,4 miljardia euroa, nousi 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tavaratuonti nousi 13,7 miljardiin euroon, 7 prosenttia vuoden takaisesta. Tammi–syyskuussa maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 14 prosenttia.

Palveluvienti, 6,3 miljardia euroa, kasvoi 8 prosenttia ja palvelutuonti, 6,5 miljardia euroa, pysyi edellisvuoden tasolla. Tammi–syyskuussa palveluvienti kasvoi 8 prosenttia.

Tavaroiden ja palveluiden aikasarja 2006–2013 ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 2014–2017 kanssa, mutta tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu summa vuosille 2006–2013 on vertailukelpoinen uusien vuosien kanssa. Tuotannollisten palvelujen vientiin aiemmin lukeutunut tehtaattoman valmistuksen arvonlisä on tilastoitu tilastovuodesta 2014 alkaen tavaravienniksi. Muutos tehtiin maaliskuussa 2017. Vanhemmille vuosille vastaava muutos tehdään seuraavan aikasarjakorjauksen yhteydessä. Muutoksen seurauksena palveluviennin taso ennen vuotta 2014 laskee ja tavaraviennin taso nousee. Korjaus ei tule muuttamaan tavaroiden ja palveluiden viennin yhteenlaskettua arvoa.

Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensitulon tili oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan  mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,1 miljardia euroa. Tammi-syyskuussa ensitulon tilin ylijäämä oli 1,7 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen kolmannella neljänneksellä.

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema negatiivinen

Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 627,1 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 634,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli siten 6,9 miljardia euroa negatiivinen kolmannen neljänneksen lopussa. Nettovarallisuus vahvistui verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -19,7 miljardia euroa. Sekä ulkomaiset saamiset että velat kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä. Saamisista virtasi pääomaa pois 7,3 miljardia euroa, mutta muut arvonmuutokset, eli valuuttakurssi-, hinnan- ja muut muutokset, kasvattivat saamiskantaa 21,8 miljardia euroa. Velkoja vähennettiin 9,4 miljardia euroa, mutta velkojenkin osalta muut arvonmuutokset kasvattivat kantaa 11,0 miljardia euroa.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaista varallisuusasemaa paransi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä eniten yrityssektorin nettovarallisuusaseman paraneminen -76,5 miljardista eurosta -69,7 miljardiin euroon ja keskuspankkisektorin nettovarallisuusaseman paraneminen 70,5 miljardista eurosta 83,4 miljardiin euroon. Suurimmat ulkomaiset nettosaamiset ovat sosiaaliturvarahastoilla, 132,0 miljardia euroa, kun taas suurimmat ulkomaiset nettovelat, 159,5 miljardia euroa, muut rahalaitokset -sektorilla.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi Suomesta suorina sijoituksina ja arvopaperisijoituksina  

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 2,1 miljardia euroa, mikä kohensi ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi Suomesta nettomääräisesti suorina sijoituksina ja arvopaperisijoituksina. Suomeen virtasi pääomaa ulkomailta eniten muina sijoituksina, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti 7,1 miljardia euroa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa olivat 159,6 miljardia euroa ja vastaavat velat 113,1 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli siten positiivinen kolmannen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 46,5 miljardia euroa velkoja enemmän. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema vahvistui kolmannella neljänneksellä, kun ulkomaisten suorien sijoitusten saamiset kasvoivat velkoja enemmän.

Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten saamiset lisääntyivät kolmannella neljänneksellä 3,4 miljardia euroa ja lisäksi saamisiin liittyvät muut arvonmuutokset kasvattivat bruttosaamisia kolmannella vuosineljänneksellä 0,4 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velat lisääntyivät nettomääräisesti 1,3 miljardilla eurolla ja velkojen lisäys kohdistui pääasiassa oman pääoman eriin.

Arvopaperisijoitusten nettovarallisuusasema parantui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä arvopaperisijoitusten saamisten kasvaessa ja velkakannan laskiessa. Arvopaperisaamisia oli kolmannen neljänneksen lopussa 305,3 miljardia ja arvopaperivelkoja 317,0 miljardia euroa. Arvopaperisaamisten kasvu johtui pääasiallisesti osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien kasvusta kolmannella neljänneksellä, jolloin saamisia oli näissä erissä yhteensä 172,5 miljardia euroa. Arvopaperivelat vähenivät kolmannella neljänneksellä, sillä ulkomaisten arvopaperisijoitukset joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinapapereihin vähenivät 3,6 miljardia euroa ja osakkeisiin ja sijoitusrahaosuuksiin 2,1 miljardia euroa. Arvopaperien velkakantaa vähensivät myös arvonmuutokset joukkovelkakirjoissa.

Suomella oli johdannaisiin liittyviä nettosaamisia vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa 0,3 miljardia euroa, joka on 2,0 miljardia euroa vähemmän kuin toisen neljänneksen lopussa. Pääasiassa kansainvälisistä yritysjärjestelyistä johtuen sekä johdannaisiin liittyvät saamiset että velat ovat supistuneet huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna. Saamiset ovat supistuneet 102,5 miljardista eurosta 20,3 miljardiin euroon ja velat ovat supistuneet 98,6 miljardista eurosta 20,0 miljardiin euroon. 


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Pauliina Turunen 029 551 2958, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (342,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 21.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 3. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2017/43/mata_2017_43_2017-12-21_tie_001_fi.html