Julkaistu: 22.9.2017

Vaihtotaseen alijäämä pieneni, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotaseen alijäämä pieneni toisella neljänneksellä nettoviennin kasvaessa. Maksutaseen mukaisen kauppataseen ylijäämä kasvoi selvästi ja palvelutaseen alijäämä supistui viennin kasvaessa tuontia enemmän. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni yrityssektorin velkojen kasvettua. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase toisella neljänneksellä

Vaihtotase oli 1,0 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Alijäämä pieneni 0,9 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi tavaratuontia enemmän. Myös palveluvienti kasvoi selvästi.

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,8 miljardiin euroa ylijäämäinen. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Toisen neljänneksen maksutaseen mukainen tavaravienti, 15,5 miljardia euroa, nousi 13 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tavaratuonti nousi 14,7 miljardiin euroon, 11 prosenttia vuoden takaisesta. Maksutaseen mukainen tavaravienti on kasvanut 16 prosenttia tammi–kesäkuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.

Palvelutase oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen toisella neljänneksellä. Vuoden 2016 toisella neljänneksellä alijäämää kertyi 0,9 miljardia euroa. Palveluvienti, 6,2 miljardia euroa, kasvoi 9 prosenttia ja palvelutuonti 2 prosenttia. Tammi–kesäkuussa palveluvienti kasvoi 5 prosenttia.

Ensitulon tili oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen toisella neljänneksellä, mikä selittyy lähinnä sijoitustulojen alijäämällä. Ensitulon tili pitää sisällään mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta . Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vuoden 2017 toisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 605,0 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 635,4 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli siten -30,3 miljardia euroa. Nettovarallisuusasema heikkeni verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -10,5 miljardia euroa. Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaista varallisuusasemaa heikensi eniten yrityssektorin nettovarallisuusaseman heikkeneminen -67,6 miljardista eurosta -86,0 miljardiin euroon.

Aikaisemmin julkaistuihin tietoihin verrattuna Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema on heikentynyt koko tarkentuneen aikasarjan osalta, vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Tietojen tarkentuminen selittyy pääasiassa arvopaperisijoitusten nettovarallisuuden tarkentumisella alaspäin.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi Suomeen lähes kaikissa sijoituslajeissa  

Pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti 15,0 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Eniten pääomaa virtasi Suomeen suorina sijoituksina nettomääräisesti 9,8 miljardia euroa. Suomesta virtasi ulkomaille pääomaa nettomääräisesti vain muina sijoituksina, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, 0,5 miljardia euroa.

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät bruttosaamiset vuoden 2017 toisen neljänneksen lopussa olivat 148,0 miljardia euroa ja vastaavat velat 114,2 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli siten positiivinen toisen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 33,8 miljardia euroa velkoja enemmän. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni toisella vuosineljänneksellä, kun ulkomaisten suorien sijoitusten saamiset laskivat ja velat kasvoivat, mutta on kuitenkin 1,0 miljardia euroa korkeampi kuin vuosi sitten.

Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten saamisia lisättiin toisella neljänneksellä nettomääräisesti 0,3 miljardilla eurolla. Suorien sijoitusten bruttosaamiset kuitenkin laskivat, sillä saamisten muut arvonmuutokset olivat toisella vuosineljänneksellä -3,0 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkoja lisättiin nettomääräisesti 10,0 miljardilla eurolla, ja velkojen lisäys kohdistui pääasiassa yritysryhmän sisäisiin lainoihin.

Ulkomaille suuntautuviin arvopaperisijoituksiin virtasi pääomaa vuoden 2017 toisella neljänneksellä nettomääräisesti 0,3 miljardia euroa. Sen sijaan sijoituskantaa supistivat valuuttakurssi- ja hinnanmuutokset, yhteensä 4,0 miljardia euroa. Arvopaperisaamisia ulkomailta oli ensimmäisen neljänneksen lopussa yhteensä 298,5 miljardia euroa, josta 166,0 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin sekä 132,5 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin. Vaikka suomalaisten ulkomaiset arvopaperisaamiset ovat laskeneet vuoden 2017 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana, on sijoituskanta edelleen 2,8 miljardia euroa korkeampi kuin vuosi sitten.

Toisen neljänneksen lopussa arvopaperivelat ulkomaille olivat 331,2 miljardia euroa, josta 129,8 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin sekä sijoitusrahasto-osuuksiin ja 201,3 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin sekä rahamarkkinapapereihin. Toisella neljänneksellä ulkomailta lisättiin arvopaperisijoituksia Suomeen 4,5 miljardia euroa. Osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti 3,7 miljardia euroa ja velkapapereihin 0,7 miljardia euroa.

Toisella neljänneksellä rahoitustaloustoimet supistivat Suomesta ulkomaille suuntautuvia muita sijoituksia nettomääräisesti 19,8 miljardia euroa. Myös Suomeen suuntautuvista muista sijoituksista vedettiin pääomaa pois nettomääräisesti 20,4 miljardia euroa. Toisen neljänneksen lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 127,4 miljardia euroa ja velkoja 170,8 miljardia euroa.

Johdannaisiin liittyviä nettosaamisia oli Suomella vuoden 2017 toisen neljänneksen lopussa 2,4 miljardia euroa, mikä on 1,9 miljardia euroa vähemmän kuin ensimmäisen neljänneksen lopussa. Pääasiassa kansainvälisistä yritysjärjestelyistä johtuen sekä johdannaisiin liittyvät saamiset että velat ovat supistuneet huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna. Saamiset ovat supistuneet 108,3 miljardista eurosta 21,6 miljardiin euroon ja velat ovat supistuneet 103,5 miljardista eurosta 19,2 miljardiin euroon.  


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Saana Ranta-Ruona 029 551 3375, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (339,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 22.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 2. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2017/42/mata_2017_42_2017-09-22_tie_001_fi.html

Jaa