Julkaistu: 21.6.2017

Vaihtotase ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, viennin arvo kasvoi selvästi

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 20 prosenttia ja palveluvienti 4 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti kääntyi lievästi ylijäämäiseksi tuonnin kasvaessa vientiä hitaammin. Vaihtotaseen ylijäämää kasvatti sijoitustulojen ylijäämä. Pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ensimmäisellä neljänneksellä

Vaihtotase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Ylijäämä syntyi erityisesti ensitulon tililtä, joka oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen.

Maksutaseen mukainen kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi, 0,5 miljardiin euroon, tavaraviennin kasvaessa tavaratuontia nopeammin. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaravienti, 14,5 miljardia euroa, nousi 20 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja tuonti 13 prosenttia. Tavaraviennin arvon korkeaa suhteellista nousua edellisvuoteen selittää osittain alhainen lähtötaso. Vuosina 2015 ja 2016 tavaraviennin arvo painui selvästi.

Palvelutase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä. Palveluvienti, 5,9 miljardia euroa, kasvoi 4 prosenttia ja palvelutuonti 5 prosenttia.

Ensitulon tili oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, mikä selittyy lähinnä sijoitustulojen ylijäämällä. Ensitulon tili pitää sisällään mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta . Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Ulkomainen varallisuusasema laski, pääomaa virtasi Suomeen

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 6,1 miljardia euroa. Pääomaa virtasi Suomeen kaikissa sijoituslajeissa. Eniten pääomaa virtasi Suomeen muina sijoituksina eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti 2,7 miljardia euroa. Suomen ulkomaiset saamiset ja velat ovat laskeneet neljänneksen aikana huomattavasti merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena, mutta tämä ei heijastu rahoitustaloustoimiin eli rahoitustaseeseen. Maksutaseessa fuusion yhteydessä tapahtuvat sulautuvien yritysten väliset tase-erien muutokset kirjataan muihin muutoksiin, ei rahoitustaloustoimiin.

Suorina sijoituksina Suomeen virtasi pääomaa 1,8 miljardia euroa. Suomen suorien sijoitusten saamisia lisättiin ensimmäisellä neljänneksellä nettomääräisesti 8,8 miljardilla eurolla, ja suorien sijoitusten velkoja lisättiin nettomääräisesti 10,6 miljardilla eurolla. Sekä saamisten että velkojen rahoitustaloustoimet kohdistuivat pääasiassa yritysryhmän sisäisiin lainoihin. Suorien sijoitusten velat kuitenkin laskivat, sillä muut arvonmuutokset olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä -14,1 miljardia euroa.

Maaliskuun 2017 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta yhteensä 637,4 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 624,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli siten positiivinen vuosineljänneksen lopussa, kun saamisia oli 13,4 miljardia euroa velkoja enemmän. Nettovarallisuus supistui hieman verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 15,3 miljardia euroa. Sekä ulkomaiset saamiset että velat supistuivat ensimmäisellä neljänneksellä.

Ulkomainen nettovarallisuus neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuus neljänneksittäin

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät bruttosaamiset vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lopussa olivat 151,2 miljardia euroa ja vastaavat velat 101,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli siten positiivinen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 49,4 miljardia euroa velkoja enemmän.

Rahoitustaseen suoria tiedonkeruita on uudistettu tässä julkaisussa ja se vaikuttaa vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lukuihin. Ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen kuukausikysely (BOPM) on lopetettu ja sen tilalle on tullut Rahoitussaamisten ja -velkojen neljännesvuosikysely (BOPQ). Myös Ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikyselyä (BOPA) on uudistettu. Vuosikyselyn uudistuksen vaikutukset näkyvät seuraavassa julkaisussa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Saana Ranta-Ruona 029 551 3375, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (314,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 21.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 1. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2017/41/mata_2017_41_2017-06-21_tie_001_fi.html

Jaa