Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2019, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 20.12.2019

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 2,0 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät 1,1 miljardia vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,8 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 2,0 miljardilla eurolla. Kokonaistulot kasvoivat 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,7 prosenttia. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 13,2 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,6 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot pienenivät 1,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 0,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 1,4 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 10,5 miljardia euroa. Edellisen vuoden neljännekseen verrattuna, ne pienenivät 11,3 prosenttia. Tuloista nousua oli markkinattomien tuotteiden myynnissä ja omaisuustuloissa. Tuloista puolestaan pienenivät eniten tuloverot, joka johtuu suurimmaksi osaksi veronpalautuskäytännön muutoksesta. Vuoden kolmannella neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 12,8 miljardia euroa. Ne kasvoivat 4,6 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli muussa välituotekäytössä ja kiinteän pääoman bruttomuodostuksessa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 1,9 miljardia euroa ja oli 2,3 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 7,6 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,9 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,4 miljardia euroa eli 5,8 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,1 miljardia euroa eli 1,8 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat omaisuustulot ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi noin 0,3 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden, ollen 0,7 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 4,5 miljardia euroa. Tulot laskivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 2,6 prosenttia. Tulojen muutokseen vaikutti eniten sektorin saamien sosiaaliturvamaksujen lasku. Näistä työnantajan sosiaaliturvamaksut laskivat 18,8 prosenttia ja kotitalouksien 5,5 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,4 miljardia euroa ja ne laskivat vuodentakaisesta neljänneksestä 1,3 prosenttia. Lasku johtui pääosin rahamääräisistä sosiaalietuuksista, joita maksettiin 3,2 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 72 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot kasvoivat 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot taas nousivat 0,9 prosenttia kolmannella neljänneksellä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,3 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 1,2 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 4,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,7 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 16.12.2019 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 20.03.2020.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 3 neljännes 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Meri Ruuskanen 050 505 3186, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (441,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 20.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jtume/2019/03/jtume_2019_03_2019-12-20_tie_001_fi.html