Julkaistu: 30.9.2016

Julkisyhteisöjen alijäämä 2,8 prosenttia ja velka 63,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Alijäämä alitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2015 lopussa 63,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli yli 60 prosentin viitearvon.

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-), suhteessa bruttokansantuotteseen

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 5,8 miljardia euroa vuonna 2015. Vuoteen 2014 verrattuna julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa. Valtionhallinnon alijäämä pieneni edellisvuodesta 1349 miljoonaa euroa ja paikallishallinnon 247 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisvuosien tapaan, nyt 689 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Muut sosiaaliturvarahastot olivat alijäämäisiä toista vuotta peräkkäin. Niiden rahoitusasema heikkeni 164 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli -819 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen EDP-velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 133,1 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa. Velka kasvoi 9,4 miljardia euroa vuonna 2015. Valtionhallinnon osuus velan kasvusta oli 6,0 miljardia euroa, paikallishallinnon 0,8 miljardia ja sosiaaliturvarahastojen 1,0 miljardia euroa. Lisäksi julkisyhteisöjen välisen sulautuksen pieneneminen kasvatti velkaa 1,6 miljardia euroa. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Sosiaaliturvarahastojen EDP-velkaan on nyt ensimmäistä kertaa sisällytetty työeläkelaitosten johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaukseen liittyvät saadut käteisvakuudet. Ne on lisätty tässä vaiheessa vuosien 2012–2015 tietoihin, sillä Eurostatille toimitettava julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointi kattaa nämä vuodet. Työeläkelaitosten johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaukseen liittyvistä käteisvakuuksista on saatu ensimmäisen kerran erillistä tietoa uudesta työeläkelaitoksille suunnatusta varatiedonkeruusta vuoden 2016 alussa. Aiemmin kyseiset erät ovat sisältyneet muihin velkoihin, jotka jäävät EDP-velan määritelmän ulkopuolelle.

Työeläkelaitosten velkaan tehty tarkistus kasvatti vuosien 2012–2015 julkisyhteisöjen velkaa 0,9–1,0 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tarkistuksen seurauksena julkisyhteisöjen velka ylitti 60 prosentin viitearvon jo vuonna 2014, jolloin julkisyhteisöjen velka oli uusien tietojen mukaan 60,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tietoa tarkistuksesta löytyy myös tänään julkaistusta uutisesta .

Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä yhteydessä Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla 21. lokakuuta, samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot

Tilaston sisällöstä ja käsitteistä

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2015 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3 401 miljoonaa euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella ja vuoden 2014 lopussa vastaava määrä oli 3 611 miljoonaa euroa. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinto on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot, Solidium, Yleisradio ja Senaatti-kiinteistöt. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3), eli vuonna 2015 Valtiokonttorin budjetti- ja rahastotalouden valtionvelka 99,5 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 11,5 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 3,6 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 114,6 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä löytyy osoitteesta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html. Päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy puolestaan osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html .


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Niina Suutarinen 029 551 2307, Jukka Hytönen 029 551 3484, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (237,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2015/jali_2015_2016-09-30_tie_001_fi.html

Jaa