2. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä innovaatiotoiminta 2008–2010

Tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä kaikkiaan 46 prosenttia ilmoitti harjoittaneensa tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa vuosina 2008–2010. Valtaosa näistä yrityksistä oli myös tuonut markkinoille tuoteinnovaatioita tai ottanut käyttöönsä prosessi-innovaatioita. Vuosina 2008–2010 innovaatiotoiminta oli kokonaistasolla kutakuinkin yhtä yleistä kuin edellisellä tutkimusperiodilla vuosina 2006–2008, jolloin tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää toimintaa ilmoitti harjoittaneensa 47 prosenttia tutkituista yrityksistä. Innovaatiotoimintaa harjoittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on ottanut käyttöönsä innovaatioita tai jolla on ollut näiden käyttöönottoon tähtäävää toimintaa.

Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu. Prosessi-innovaatiolla tarkoitetaan vastaavasti yrityksen käyttöönottamaa uutta tai olennaisesti parannettua prosessia. Innovaation on oltava uusi sen markkinoille tuoman tai käyttöönottaman yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi kyseisen yrityksen markkinoiden kannalta. Innovaation alkuperäinen kehittäjä voi olla kyseinen yritys tai muut yritykset ja organisaatiot.

Tavaroihin, palveluihin ja prosesseihin liittyvä innovaatiotoiminta oli edelleen vuosina 2008–2010 yleisempää teollisuudessa kuin palvelualojen yrityksissä. Teollisuudessa innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli 52 prosenttia kaikista yrityksistä palveluissa osuuden oltua 41 prosenttia. Kokoluokittainen tarkastelu osoittaa suurten yritysten innovoivan edelleen pieniä yleisemmin.

Innovaatiotoiminnan yleisyys henkilöstön suuruusluokan mukaan 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatiotoiminnan yleisyys henkilöstön suuruusluokan mukaan 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatiotoiminnan yleisyys teollisuudessa toimialoittain 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatiotoiminnan yleisyys teollisuudessa toimialoittain 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatiotoiminnan yleisyys palveluissa toimialoittain 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatiotoiminnan yleisyys palveluissa toimialoittain 2008–2010, osuus yrityksistä

Aiempien tulosten lailla innovaatiotoiminnan harjoittaminen oli yleisempää konserniin kuuluvissa yrityksissä kuin itsenäisissä yrityksissä. Tuoteinnovaatioiden markkinoille tuonti oli lisäksi huomattavasti yleisempää ulkomaisiin konserneihin kuuluvissa yrityksissä kuin kotimaisiin konserneihin kuuluvissa yrityksissä. Lähes puolet ulkomaisiin konserneihin kuuluvista yrityksistä ilmoitti tuoteinnovaatioista, kun kotimaisiin konserneihin kuuluvista yrityksistä tai kotimaisista konserneista tuoteinnovaatioita oli tuonut markkinoille kolmannes yrityksistä ja itsenäisistä yrityksistä reilu neljännes yrityksistä.

Tuotannon arvoketjussa järjestelmätoimittajana toimivat ilmoittivat suhteellisesti yleisimmin innovaatioiden käyttöönotosta; 43 prosenttia oli tuonut markkinoille tuoteinnovaatioita ja 58 prosenttia ilmoitti kaikkiaan harjoittaneensa tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa. Päähankkijoiden osalta osuudet olivat hieman pienemmät; 38 ja 51 prosenttia vastaavasti. Alihankkijoista reilu viidennes ilmoitti tuoteinnovaatioista ja 38 prosenttia kaikkiaan tuotteisiin ja prosesseihin liittyvästä innovaatiotoiminnasta.

Tuoteinnovaatioiden markkinoille tuominen

Joka kolmas tutkimuksen kohteena olleista yrityksistä ilmoitti tuoneensa tuoteinnovaatioita markkinoille vuosina 2008–2010 teollisuudessa osuuden oltua 35 prosenttia ja palveluissa 31 prosenttia. Teollisuuden yrityksistä lähes kolmannes ilmoitti tavarainnovaatioiden markkinoille tuonnista ja 13 prosenttia palveluinnovaatioista. Palvelualojen yrityksistä taas 17 prosenttia oli tuonut markkinoille tavarainnovaatioita ja 23 prosenttia palveluinnovaatioita.

Edellisellä tutkimusjaksolla, vuosina 2006–2008, tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuus oli 31 prosenttia.

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet yritykset teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus yrityksistä

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet yritykset teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus yrityksistä

Innovaatioiden kehittäjäkysymystä on tuoreimmassa tutkimuksessa muutettu aiemmin käytetystä, jolloin kysymyksessä tiedusteltiin tuoteinnovaatioiden ensisijaista kehittäjää. Uudistettu, tavara- ja palveluinnovaatiot erotteleva kysymys tiedustelee kaikkia yrityksen käyttämiä kehittäjiä.

Kolme neljästä tavarainnovaatioita markkinoille tuoneesta ilmoitti kehittäneensä itse uusia tai aiemmasta olennaisesti muutettuja tavaroita. Lähes puolet oli tehnyt kehitystyötä yhdessä muiden yritysten tai laitosten kanssa. Reilu neljännes tavarainnovaatioita markkinoille tuoneista ilmoitti muokanneensa alun perin muiden kehittämiä tavaroita, ja 15 prosentilla innovaatioiden taustalla oli muita kehittäjiä.

Palveluinnovaatioita markkinoille tuoneista 69 prosenttia ilmoitti innovaatioiden kehittäjäksi oman yrityksen. Reilu puolet, 55 prosenttia oli tehnyt kehitystyötä yhdessä muiden yritysten ja laitosten kanssa. Reilu kolmannes oli muokannut alun perin muiden kehittämiä palveluita ja noin viidennes palveluinnovaatioita ilmoittaneista oli tuonut markkinoille uutuuksia, jotka oli kehitetty muiden toimesta.

Kaikkiaan 58 prosenttia tuoteinnovaatioita vuosina 2008–2010 markkinoille tuoneista ilmoitti innovaatioista, jotka olivat uusia yrityksen markkinoiden kannalta. Noin kolme neljästä innovoineesta toi markkinoille ainoastaan oman yrityksensä kannalta uusia tuotteita. Noin joka kolmannella tuoteinnovaatioita ilmoittaneista oli tarjota markkinoille sekä markkinoiden että ainoastaan oman yrityksen kannalta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita.

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 2010 kaikkiaan noin neljäsosa kertyi vuosina 2008–2010 markkinoille tuoduista innovaatioista. Yritysten markkinoiden kannalta uusista tuotteista saatu liikevaihto edusti 13 prosenttia innovoineiden kokonaisliikevaihdosta.

Innovaatioista saatu liikevaihto edusti yhteensä noin 15 prosenttia tutkimuksen kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Teollisuudessa innovaatioista saatu liikevaihto-osuus edusti noin neljännestä kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Palvelualoilla vastaava osuus oli ainoastaan neljä prosenttia. Innovaatioista saadun liikevaihdon osuus oli kokonaistasolla vuonna 2010 samaa luokkaa kuin vuonna 2008.

Reilu viidennes tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista arvioi jonkin innovaatioistaan olleen laatuaan ensimmäinen Suomessa. Teollisuudessa näin vastasi 23 prosenttia ja palveluissa 24 prosenttia innovoineista. Tätä harvempi, 6 prosenttia, arvioi jonkin innovaationsa olleen ensimmäinen Euroopassa. Sen sijaan joka kuudes tuoteinnovaatioista ilmoittanut katsoi tuoneensa markkinoille vuosina 2008–2010 innovaation, joka oli ominaisuuksiltaan ensimmäinen maailmassa. Teollisuudessa maailmanlaajuisesti uusia tuotteita toi markkinoille 19 prosenttia tuotteita innovoineista. Palveluissa osuus oli 13 prosenttia.

Prosessi-innovaatioiden käyttöönotto

Prosesseihin liittyviä innovaatioita oli vuosina 2008–2010 ottanut käyttöönsä noin 30 prosenttia yrityksistä. Teollisuudessa osuus oli 34 ja palveluissa 25 prosenttia. Prosessi-innovaatiot kohdistuivat edellisvuosien tapaan yleisimmin valmistus- ja tuotantomenetelmiin ja prosessien tukitoimintoihin.

Prosessi-innovaatioiden käyttöönotosta ilmoitti nyt hieman harvempi kuin edellisellä tutkimusjaksolla vuosina 2006–2008, jolloin innovaatioita käyttöönottaneiden osuus oli 34 prosenttia. Teollisuudessa osuus oli tuolloin 39 prosenttia ja palveluissa 30 prosenttia.

Prosessi-innovaatioita käyttöön ottaneet yritykset teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus yrityksistä

Prosessi-innovaatioita käyttöön ottaneet yritykset teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus yrityksistä

Joka toinen prosessi-innovaatioita käyttöönottanut oli kehittänyt prosesseja oman yrityksensä toimesta. Yhtälailla, puolet yrityksistä oli kehittänyt prosessi-innovaatioita yhdessä muiden yritysten ja laitosten kanssa. Reilu viidennes oli mukauttanut tai muokannut muiden kehittämiä prosesseja ja vajaa viidennes oli ottanut käyttöönsä muiden kehittämiä prosesseja.

Tutkimusjaksolla keskeytyneet ja tutkimusjakson lopussa käynnissä olleet innovaatiohankkeet

Vuosina 2008–2010 ennen valmistumistaan keskeytyneistä tai edelleen tutkimusjakson lopussa käynnissä olleista innovaatioprojekteista ja -toimista ilmoitti kaikkiaan neljännes yrityksistä.

Teollisuuden yrityksistä 12 prosentilla oli ollut keskeytyneitä hankkeita, ja 30 prosenttia ilmoitti hankkeista, jotka olivat edelleen meneillään tutkimusjakson lopussa. Palvelualojen yrityksistä seitsemällä prosentilla oli ollut keskeytyneitä hankkeita, ja 19 prosenttia ilmoitti hankkeista, jotka eivät olleet vielä valmistuneet vuoden 2010 lopussa.

Innovaatiotoimet ja –menot

Valtaosalla, 79 prosentilla, tuotteita ja prosesseja vuosina 2008–2010 kehittäneistä oli ollut omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vajaa puolet näistä ilmoitti harjoittavansa t&k säännöllisesti. Reilu puolet innovaatiotoimintaa harjoittaneista oli tilannut tutkimus- ja kehittämistoimintaa yrityksen ulkopuolelta, ja kaksi kolmesta oli tehnyt kone-, laite- ja ohjelmistohankintoja innovatiivisten tuotteiden ja prosessien tuottamiseksi ja käyttöönottamiseksi.

Tuotteita ja prosesseja kehittäneistä 43 prosenttia oli hankkinut osaamista, kuten patentteja ja ei-patentoituja keksintöjä tai tietotaitoa ja muuta osaamista, ja noin kolmasosa oli järjestänyt tai hankkinut innovaatiotoimintaan liittyvää koulutusta. Neljä kymmenestä ilmoitti innovaatioiden markkinoille tuomiseen liittyvistä toimista, kuten markkinatutkimus ja mainonta. Neljäsosalla innovaatiotoimintaan oli sisältynyt lisäksi t&k-toiminnasta erillistä muotoilua. Reilu kolmannes ilmoitti muista mahdollisista toimista uusien tai aiemmasta parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, joita ovat muun muassa toteutettavuustutkimukset ja tekniset valmistelutyöt.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli yleisintä järjestelmätoimittajilla – 87 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista järjestelmätoimittajista oli harjoittanut omaa t&k:ta tai tilannut sitä muilta toimijoilta. Kone- ja laitehankintoja ilmoittivat yleisimmin järjestelmätoimittajat ja alihankkijat, kun taas esimerkiksi innovaatioiden markkinoille tuomiseen liittyvät toimet olivat yleisimpiä päähankkijoilla ja järjestelmätoimittajilla.

Innovaatiotoimet 2008–2010, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoimet 2008–2010, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Yritykset ilmoittivat vuoden 2010 innovaatiomenoiksi kaikkiaan lähes 7,3 miljardia euroa. Menot kattavat oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan, yhteensä lähes 4,7 miljardia euroa, yritysten muilta tilaaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan, reilu 1,3 miljardia euroa, innovaatiotoimintaan liittyvät kone-, laite- ja ohjelmistohankinnat, reilu miljardia euroa, sekä osaamisen hankintaan käytetyt 160 miljoonaa euroa.

Teollisuudessa yritysten yhteenlasketut innovaatiomenot olivat 6 miljardia euroa vuonna 2010 ja tarkastelluilla palvelutoimialoilla reilu miljardi euroa.

Innovaatiotoiminnan menojen jakauma teollisuudessa 2010

 Innovaatiotoiminnan menojen jakauma teollisuudessa 2010

Innovaatiotoiminnan menojen jakauma palveluissa 2010

Innovaatiotoiminnan menojen jakauma palveluissa 2010

Reilu kolmannes innovaatiotoimintaa harjoittaneista oli saanut toimintaansa julkista rahoitustukea vuosina 2008–2010. Teollisuudessa tukea saaneiden osuus oli 43 prosenttia, palvelualoilla 26 prosenttia.

Tukilähteistä valtio on keskeisin, sillä kaikkiaan 31 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista oli saanut valtion rahoitustukea. Paikallis- tai alueviranomaisilta tukea oli saanut kaikkiaan seitsemän prosenttia ja Euroopan Unionilta kuusi prosenttia.

Innovaatiotoiminnan tietolähteet

Teollisuuden yritykset käyttivät erilaisia tietolähteitä innovaatiotoiminnassaan vuosina 2008–2010 hienoisesti yleisemmin kuin palvelualojen yritykset.

Oma yritys tai oma konserni on edelleen merkittävin tietolähde yritysten innovaatiotoiminnassa. Myös asiakkailla on merkittävä rooli yritysten näkökulmasta, sillä 75 prosentille innovaatiotoimintaa harjoittaneista asiakkailla oli suuresti tai kohtalaisesti merkittävä rooli kehittämistyön tietolähteenä.

Suhteellisesti vähiten mainituista tietolähteistä käytetään yliopistoja, ammattikorkeakouluja sekä julkisia ja yksityisiä voittoa tavoittelemattomia tutkimuslaitoksia.

Innovaatiotoiminnan tietolähteet teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoiminnan tietolähteet teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Yhteistyö innovaatiotoiminnassa

Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä harjoitti vuosina 2008–2010 kaikkiaan 40 prosenttia tuote- ja prosessi-innovaatioita kehittäneistä yrityksistä. Teollisuudessa yhteistyötä tehneiden osuus oli 44 prosenttia, ja palveluissa 35 prosenttia.

Konserniyrityksille oma konserni ja oman konsernin muut yritykset ovat luonnollisesti merkittäviä yhteistyötahoja. Muutoin tärkeimmiksi kumppaneiksi mainittiin edellistutkimusten tapaan asiakkaat ja laite- ja materiaalitoimittajat. Kaikkiaan 38 prosenttia tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista ilmoitti yhteistyöstä asiakkaiden kanssa, ja reilu kolmannes yhteistyöstä laite- ja materiaalitoimittajien kanssa. Asiakasyhteistyö etenkin näyttäytyi valtaosalle merkitykseltään suurena tai kohtalaisena.

Suhteellisesti vähiten yhteistyötä ilmoitettiin julkisen sektorin kanssa.

Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Lähes kaikki innovaatioyhteistyötä tehneistä ilmoitti yhteistyöstä kotimaisten kumppaneiden kanssa. Kahdella kolmesta oli yhteistyökumppaneita Euroopassa, ja lähes joka kolmannella Yhdysvalloissa. Viidennes teki yhteistyötä Kiinassa sijaitsevien yhteistyötahojen kanssa, ja yhdeksän prosenttia yhteistyötä tehneistä ilmoitti Intiassa sijaitsevista kumppaneista. Vajaalla viidenneksellä oli muilla alueilla sijaitsevaa yhteistyötä.

Yhteistyökumppaneiden sijaintipaikka 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Yhteistyökumppaneiden sijaintipaikka 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoimintaa haittaavat ja estävät tekijät

Tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittavat yritykset kokivat vuosina 2008–2010 merkittävimpinä innovaatiotoimintaa haittaavina tekijöinä oman rahoituksen sekä pätevän henkilökunnan puuttumisen. Kehittämistä vaikeuttavat erityisesti myös innovatiivisten tuotteiden kysynnän epävarmuus sekä liian suuret innovaatiotoiminnan kustannukset. Teollisuusyritykset ilmoittivat innovaatiotoimintaa vaikeuttavista tekijöistä suhteellisesti hieman yleisemmin kuin palvelualojen yritykset.

Innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät teollisuudessa ja palveluissa 2008–2010, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Yrityksille, joilla ei ollut tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa vuosina 2008–2010, merkittävimmät esteet innovaatiotoiminnan harjoittamiselle liittyivät kysynnän epävarmuuteen tai sen puuttumiseen ja siihen, että uusille innovaatioille ei yksinkertaisesti ollut tarvetta. Lähes puolelle pätevän henkilökunnan puuttuminen muodostuu esteeksi innovoinnille. Rahoituksen saatavuus tai innovoinnin hinta voi olla kriittinen tekijä monelle, sillä joka kymmenes piti oman rahoituksen puutetta suurena esteenä innovoinnille. Yhtälailla, kymmenen prosenttia ei-innovoineista arvioi liian suuret kustannukset innovaatiotoiminnan suureksi esteeksi.


Lähde: Innovaatiotoiminta 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 09 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 7.6.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2010, 2. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä innovaatiotoiminta 2008–2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2010/inn_2010_2012-06-07_kat_002_fi.html