Laatuseloste: Innovaatiotutkimus 2004

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto sisältää tietoja yritysten tuote- ja prosessi-innovaatioiden yleisyydestä ja innovaatiotoimista sekä innovaatiotoiminnan tietolähteistä, yhteistyöstä, vaikutuksista ja esteistä. Innovaatiotoiminnan laajuutta ja luonnetta kuvataan muun muassa yritysten suuruusluokan ja toimialan mukaan. Tiedot on kerätty vähintään kymmenen henkilöä työllistäviltä yrityksiltä.

Innovaatiotutkimus 2004 on osa Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta, Community Innovation Survey (CIS4).

Tietoja käyttävät muun muassa viranomaiset ja tutkijat niin innovaatiotoiminnan laajuuden ja luonteen analysoinnissa kuin innovaatiopolitiikan taustamateriaalina. Tietoja käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

1.2 Keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tiedonantajat sekä tietojen kerääjä

Innovaatiotutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat innovaatio ja innovaatiotoiminta. Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu). Innovaatioita ovat myös käyttöön otetut uudet tai olennaisesti parannetut prosessit, kuten tuotantomenetelmät, logistiikkajärjestelmät ja jakelumenetelmät. Innovaation perustana voi olla uusi teknologia, entisten teknologioiden uusi sovellus tai yrityksen hankkiman uuden tiedon hyödyntäminen. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja eli innovaatioita. Keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneiksi yrityksiksi on laskettu innovaatioita tehneiden yritysten lisäksi ne, joilla oli ollut innovaatioiden kehittämiseen tähtääviä, joko edelleen jatkuvia tai keskeytyneitä projekteja.

Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus 2002 (Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2002).

Tutkimuskohteena oli yritysten innovaatiotoiminnan laajuus ja luonne vuosina 2002-2004. Tilasto kattaa sekä innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset että yritykset, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa kyselyn tarkoittamalla ajanjaksolla.

Tilastoyksikkö on yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa. Tietojen kerääjä oli Tilastokeskus.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuotanto perustuu tilastolakiin (280/2004). Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja EU:n komission implementointiasetus (No 1450/2004)).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilön yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus 2002):
- Mineraalien kaivu (C)
- Teollisuus (D)
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E)
- Tukkukauppa (51)
- Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (60-64)
- Rahoitustoiminta (65-67)
- Tietojenkäsittelypalvelu (72)
- Tekninen palvelu (742)
- Tekninen testaus ja analysointi (743)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki otantakehikon vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin yksinkertainen satunnaisotos, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka, toimiala ja alue (NUTS2).

Tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä Eurostatin kehittämän mallin mukaan laaditulla lomakkeella. Myös sähköinen lomake oli käytössä. Kyselyn vastausprosentti oli noin 74.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa aiempien innovaatiokyselyjen tietoihin, tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Kyselyn tiedot korotettiin otososion osalta perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella. Konserneille ja yrityksille, joiden osuus toimialan vastanneiden liikevaihdosta oli yli puolet, kerroin sai arvon yksi.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on mahdollista määritellä vain yleiselle tasolla sekä mahdollisesti esimerkkien valossa. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa. Mahdollisen mittausvirheen laajuudesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkaa arviota.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Innovaatiotutkimuksia tehdään joka toinen vuosi - vuorotellen laajempana ja suppeampana. Innovaatiotutkimus 2004 oli Tilastokeskuksen neljäs laaja innovaatiotutkimus. Edellinen vastaavan laajuinen tutkimus toteutettiin tilastovuodelta 2000.

Tutkimuksen tulokset valmistuivat EU-regulaation asettamissa puitteissa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tutkimuksen tulokset julkaistaan julkaisussa 'Innovaatiotutkimus 2004'. Lisäksi Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia kaikkiin edellisiin innovaatiotutkimuksiin mm. määritelmien erilaisuuden ja kysymyksenasetteluun liittyneiden muutosten vuoksi.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastojulkaisussa ja näillä internetsivuilla on kuvattu käytetyt määritelmät ja rajaukset.


Päivitetty 19.4.2006

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2004, Laatuseloste: Innovaatiotutkimus 2004 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2004/inn_2004_2006-04-19_laa_001.html