Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Väestöllisen keskipisteen vauhti on tosissaan hidastunut – ja heilahtanut länteen
Käsittelin väestöllisen keskipisteen laskentaa menetelmineen blogissani vuonna 2019. Viime vuonna hämmästelin pisteen vauhdin hidastumista.
Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta on nyt alla. Se osoittaa välittömästi keskipisteen liikahtaneen aiempaakin vähemmän ja heilahduksen länteen.
Weberin piste on viilettänyt Hämeenlinnan Hauholla reippaasti yli 20 vuotta. Tuorein vuoden 2021 lopun väestötietoihin perustuva väestöllinen keskipiste on nyt siirtynyt metsästä Eteläisen kylätaajama-alueelle 24,6601 astetta itäistä pituutta ja 61,0802 pohjoista leveyttä (ETRS-TM35FIN-koordinaatteina N: 6773973, E: 373780).
Piste oli aiemmin matkannut vuosittain reipasta yli kilometrin vauhtia etelään, ja viime vuonna korostin pisteen liikahtaneen vain 871 metriä. Nyt se on liikkunut enää 458 metriä. Nykyistäkin hitaampi siirtymä löytyy vuosien 2003 ja 2004 väliltä (Nurmijärvi-ilmiö).
Pohjoinen-etelä-suunnassa piste on yhä Espoon yläpuolella, mutta sen vauhti on kiihtynyt länteen päin: Viime vuoden 127 metristä siirtymä on nyt 198 metriä.
Tampere on ollut muuttovoittaja, väki vähenee idässä ja Uusimaakin on historiallisen tappiollinen kansallisessa muuttoliikkeessä. Uusimaa napsii tosin suurimman osan ulkomailta muuttavista vahvistuksekseen.
Weberin pisteet vuodesta 1985 kunkin vuoden lopun väestötietoihin perustuen. Piste on matkannut 28,1 kilometriä pääosin Hämeenlinnan Hauholla. Mittaustyökalun saa käyttöön kartan ylälaidasta.
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.
Lue samasta aiheesta:
Lapsen saaminen oli menneisyydessä usein väistämätön osa elämää, mutta nykyisillä sukupolvilla on mahdollisuus harkita asiaa omakohtaisemmin. Lapset syntyvät nyt toivottuina, usein suunniteltuinakin. Samalla syntyvyyskysymyksessä painavat yhteisön etu ja intressit – eri vuosikymmeninä eri näkökulmista.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Pandemia etätöineen myllersi ainakin tilapäisesti joitakin muuttotrendejä. Lapsiperheiden suuntautuminen suurten kaupunkien kehyskuntiin on kuitenkin jatkunut jo pitkään – syinä työpaikat, palvelut, koulut ja kulkuyhteydet.
Väestöllisellä keskipisteellä tarkoitetaan pistettä, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Piste suuntaa etelään länteen kallistuen – sen matka etelään on kuitenkin viime mittauksista myös hidastunut.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
Pandemia ei pysäyttänyt muuttoa kunnasta toiseen. Ennakkotiedot kertovat myös liikahduksista suunnissa: muuttovoittoja ja -tappioita tuli yllättäviin paikkoihin.